EU pohtii vastatoimia kilpailun rajoittamiselle kolmansissa maissa

Euroopan komissio esittää julkisten hankintojen kilpailurajoituksia sellaisille EU:n ulkopuolisille maille, jotka eivät tarjoa EU-yrityksille vastavuoroista pääsyä niiden julkisten hankintojen markkinoille. Seuraukset voivat kuitenkin osua omaan nilkkaan.

Komissio haluaa tarttua järeämpiin keinoihin raivatakseen eurooppalaisille yrityksille pääsyä EU:n ulkopuolisten maiden julkisiin hankintoihin.

Komission esityksessä on kaksi pääkohtaa:

•Ensiksi komissio voisi myöntää yksittäisille hankintayksiköille luvan rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevien tarjousten hyväksymistä, mikäli tuotteet tai palvelut eivät kuulu EU:n tekemien markkinoillepääsysitoumusten piiriin. Esimerkiksi Brasilian, Kiinan ja muiden BRIC-maiden kanssa EU:lla ei ole kattavia sopimuksia julkisten hankintojen markkinoillepääsystä.
•Toiseksi EU voisi asettaa tietystä maasta peräisin olevalle tuotteelle tai palvelulle väliaikaisia kilpailurajoituksia julkisiin hankintoihin tai hinnankorotuksia, jos ko. yrityksen kotimaassa rajoitetaan EU-yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin.

Parlamentti antoi tukensa komission esitykselle 15.1. järjestetyssä täysistunnossa. Se tuki molempia komission esittämiä keinoja.

Lisäksi parlamentti haluaa sulkea ulos EU:n julkisista hankinnoista maita, jotka rikkovat kansainvälisiä työelämää koskevia standardeja.

Kilpailun rajoittaminen keinona hyvin ongelmallinen

On tärkeää tavoitella vastavuoroisia hankintapelisääntöjä kolmansien maiden kanssa, mutta kilpailun rajoittaminen on aina kaksiteräinen miekka. Komission esittämään keinovalikoimaan liittyy useita ongelmia, jotka voivat lopulta haitata EU-yrityksiä, pohtii EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Saila Turtiainen:

”Suurin rakenteellinen ongelma komission esityksessä on se, että mahdollisia rajoituksia sovelletaan kolmansissa maissa valmistettuihin tuotteisiin ja palveluihin eikä kolmansien maiden yrityksiin. Tämä käytännössä johtaa siihen, että rajoitukset EU:n sisällä voivat kohdistua myös eurooppalaisiin yrityksiin, joilla on kansainväliset hankintaketjut tai valmistusta EU:n ulkopuolella.”

Komission mukaan esityksellä ei ole protektionistisia tarkoitusperiä, mutta uuden asetuksen todellisen luonteen pystyy määrittämään vasta sen toimeenpanon kautta. Turtiaisen mukaan on selvää, että komission esittämillä rajoituksilla olisi negatiivisia vaikutuksia EU:n kauppasuhteisiin muiden maiden kanssa ja vastatoimien riskiä voidaan pitää myös merkittävänä. Komission esitys lisäisi myös hallinnollisen taakan määrää niin yrityksille kuin hankintayksiköille.

Mikä valitettavinta, komission esittämillä keinoilla on vain vähäinen mahdollisuus saavuttaa alkuperäinen tavoite – helpottaa EU-yritysten markkinoille pääsyä kolmansien maiden julkisiin hankintoihin.

Neuvosto suhtautuu edelleen skeptisesti

Komission esityksen käsittely on edelleen kesken neuvostossa, jossa se on herättänyt vastustusta monessa jäsenmaassa. Jos jäsenmaiden kannat muuttuvat ja neuvosto päätyy kannattamaan komission esitystä alkuvuodesta, alkavat trilogineuvottelut komission, parlamentin ja neuvoston kesken. Toukokuussa järjestettävät eurovaalit asettavat kuitenkin erittäin haastavan aikataulun tämän esityksen läpiviemiselle tämän vuoden aikana.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi