EU:n tuontisuojan uudistus menossa väärään suuntaan

EU:n parlamentti on viemässä tuontisuojainstrumenttien uudistamista protektionistisempaan suuntaan. Huolena on, että uudistus ei ota riittävästi huomioon maahantuojien, kaupan ja heidän asiakkaittensa intressejä.

Tuontisuojainstrumentit ovat kauppapolitiikan kiistellyimpiä osa-alueita, sillä ne ovat harvoja keinoja, joilla EU voi vielä rajoittaa tuontia. Näitä ns. rangaistustulleja ovat mm. polkumyynti- ja tasoitustullit, joita hyödyntämällä EU voi asettaa väliaikaisesti ylimääräisiä tulleja tuonnille.

Iso vääntö alemman tullin periaatteesta

Komissio julkisti viime vuonna uuden, aiempaa maltillisemman esityksen EU:n tuontisuojainstrumenttien uudistamiseksi. Parlamentti käsitteli esitystä täysistunnossaan helmikuun alussa ja päätyi ehdottamaan komission esitykseen useita ongelmallisia muutoksia.

Isoin kiistakysymys koskee ns. alemman tullin periaatetta. Tämä periaate on pitänyt EU:n asettamat rangaistustullit kohtuullisemmalla tasolla, jonka on katsottu riittänyt eurooppalaisen teollisuuden suojaamiseen.

  • Komission esitys tiukentaisi alemman tullin soveltamismahdollisuuksia. Tullinalennusta ei voisi antaa, mikäli tuonnin taustalla on kilpailua vääristäviä tukia esim. raaka-aineille.
  • Parlamentti päätyi äänestyksessään esittämään, että alemman tullin käyttöä vaikeutettaisiin entisestään. Parlamentin esittämä kriteeristö on pitkä, kirjava ja osin epämääräinen.

Parlamentti päätyi myös vastustamaan komission tekemää esitystä parantaa maahantuojien asemaa, kun se hylkäsi nk. laivausklausuulin:

  • Nykykäytännön mukaan väliaikaiset tullit tulevat voimaan heti seuraavana päivänä, kun asiasta on julkaistu päätös. Laivausklausuuli olisi pidentänyt päätöksen ja voimaan tulon välistä aikaa parilla viikolla, mikä olisi lisännyt ennakoitavuutta.

Harkintaa tuonnin rajoituksiin

EU:n nykyinen lainsäädäntö ei vastaa tämän päivän liiketoimintaympäristöä. Yhä useampi suomalainenkin yritys tuottaa EU:hun tuotavia tavaroita EU:n ulkopuolella tai hyödyntää kolmansiin maihin ulottuvaa hankintaketjua. Intressit ovat siten paljon laajemmat kuin mitä nykyinen lainsäädäntö ottaa huomioon.

Siksi elinkeinoelämä kannattaa tuontisuojasääntöjen päivittämistä, mutta se tulee tehdä harkiten, sanoo EK:n Brysselin-toimiston asiantuntija Saila Turtiainen:

”Tuontisuojainstrumentteja tarvitaan, kun paikallista teollisuutta halutaan suojella epäreilulta kilpailulta. Tuontia ei tule kuitenkaan ryhtyä rajoittamaan kevein perustein.”

Kriteerien on oltava tiukat ja johdonmukaiset, korostaa Turtiainen. Näin ei parlamentin esityksessä ole, vaan ne voisivat täysin tarpeettomasti politisoida tuontisuojakysymyksiä.

Tuontisuojan hyödyntämisellä on aina myös negatiivisia vaikutuksia EU:lle. Ylimääräiset tuontitullit nostavat maahantuojien ja heidän asiakkaittensa kustannuksia.

Lue myös:
EU pohtii vastatoimia kilpailun rajoittamiselle kolmansissa maissa (21.1.2014)

 

Lisätiedot;

Kommentit

Kommentoi