Päänavaus tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä digitaalisilla sisämarkkinoilla

EU haluaa vahvistaa tekijänoikeuksien haltijoiden ja käyttäjien luottamusta siihen, että oikeuksia hallinnoivat järjestöt toimivat vastuullisesti ja avoimesti. Sääntelyuudistus on sinällään askel eteenpäin EU:n IPR-strategian toimeenpanossa ja erityisesti tekijänoikeusjärjestelmän uudistamisessa. Samalla se uhkaa kuitenkin myös hankaloittaa tekijänoikeuksien hyödyntämistä yrityskäyttäjien osalta.

Euroopan parlamentti hyväksyi helmikuun alussa tekijänoikeuksien sääntelyyn liittyvän direktiiviehdotuksen, jolla pyritään muun muassa tuomaan lisää avoimuutta, tehokkuutta ja yhdenmukaisuutta EU-maiden tekijänoikeusjärjestöjen toimintatapoihin. Suomessa tällaisia tekijänoikeusjärjestöjä ovat esimerkiksi Teosto ja Kopiosto.

Lisäksi direktiivin tavoitteena on helpottaa musiikkiteosten lisensointia verkkoympäristössä maiden rajat ylittävissä tilanteissa.

Direktiivi on laatuaan täysin uusi ja peräti päänavaus digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa tekijänoikeussääntelyn uudistamisen keinoin. Se sisältyy myös EU:n IPR-strategiaan. Euroopan unionin neuvosto vahvistanee direktiivin tänä keväänä, joten uusi sääntely tullee voimaan kansallista täytäntöönpanoaikataulua noudattaen kesällä 2016.

Hyvä tarkoitus käytön helpottamisesta jäi puolitiehen

Suomalainen elinkeinoelämä pitää myönteisenä, että direktiivillä päästään alkuun digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa tekijänoikeussääntelyn osalta.
Sääntelyn uudistamisen lopputulos jäi kuitenkin puolitiehen: vaikka tavoitteena oli helpottaa tekijänoikeuksien käyttäjien, muun muassa yritysten elämää, vastaisuudessa käyttäjät joutuvat täyttämään uusia velvoitteita.

– Tekijänoikeuksien hyödyntäjien kanssa käytäviin lisensiointineuvotteluihin olisi pitänyt saada selkeämpi ja osapuolten aseman tasapuolisemmin huomioiva mekanismi käyttöoikeuksista sopimiseen, erityisesti hinnoitteluun. Käyttäjille ei olisi myöskään pitänyt säätää direktiivissä raportointivelvollisuutta, vaan säilyttää raportointi kokonaan sopimuksenvaraisena, IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori EK:sta listaa.

Hänen mukaansa direktiivin edellyttämä toimintamalli on edelleen pitkällisen valmisteluprosessinkin jälkeen raskas ja yksityiskohtainen, mistä on riskinä, että tekijänoikeuksia käyttävät yritykset joutuvat tästä hallintotaakasta maksumiehiksi.

Suora lisensointi paras rajat ylittävissä musiikkiteoksissa

Elinkeinoelämä korostaa, että tekijänoikeuksia hallinnoivien järjestöjen pitää toimia avoimesti, tehokkaasti ja luotettavasti ja niiden toimintaan on voitava puuttua, jos hyvän hallinnon periaatteet eivät toteudu.

Tärkeää on myös, että rajat ylittävän lisensioinnin sääntely ulotetaan direktiiviehdotuksessa ainoastaan musiikkiteoksiin.

– Kaikkiin teoksiin eivät välttämättä sovellu samat periaatteet. Elinkeinoelämä kannattaa yleisesti suoran lisensoinnin mallia. Kollektiivilisensiointia pitäisi käyttää vain sellaisissa erityistilanteissa, joihin suora lisensiointi ei sovellu, Tähtivuori linjaa.

Lue lisää:
Euroopan komission ehdotus direktiiviksi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista ja rajat ylittävästä musiikkiteosten oikeuksien lisensoinnista verkkokäyttöä varten sisämarkkinoilla

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi