Suomalaiset tiukemmin kiinni Kiinan maatalousbisnekseen

Suomalaiset maatalouden ja elintarvikealan yritykset rakentavat aktiivisesti uusia ja laajoja yhteistyökuvioita Kiinaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen tekee ison yritysdelegaation kanssa vientimatkan maahan 24.–28. helmikuuta.

Kiinan maatalousministeriön kutsumana Jari Koskisen delegaation mukana matkustaa parinkymmentä yritysedustajaa. Matkalta odotetaan paljon.

– Vierailu on erittäin ajankohtainen ja tärkeä. Vaikeassa taloustilanteessa ja hitaasti kasvavassa Euroopassa uusia potentiaalisia vientimarkkinoita on etsittävä ennakkoluulottomasti  myös kauempaa. Haasteellisuudestaan huolimatta Kiinan markkinat ovat monien tuotteiden osalta erittäin kiinnostavat. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta löytyy runsaasti maailmanluokan tuotteita ja osaamista, joilla pystytään vastaamaan vaativimpienkin markkinoiden vaatimuksiin.

– Omalta osaltani olen erityisen tyytyväinen saadessani olla täysipainoisesti näiden yritysten palveluksessa  Team Finland -hengen mukaisesti. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen valmistuttua aikatauluni mahdollistaa tänä vuonna entistä vahvemman panostuksen vienninedistämiseen ulkomaanmatkoissani.

Kiinassa maatalouden haasteet ovat valtavat ja ne liittyvät koneistukseen, tuotannon tehostamiseen, ympäristönsuojeluun, vesihuoltoon ja lannoitteisiin. Kotimaan tuotannon kasvu ei riitä ruokkimaan yhä vaativampaa ja suurempaa väkimäärää. Ongelmiin Kiina hakee ratkaisua kansainvälisestä yhteistyöstä.

Koskisenkin matkaan lähtee eri alojen edustajia.

– Mukana on maatalouskonealan ja elintarviketeollisuuden lisäksi edustajia vesi- ja metsäosaamisen aloilta. Tämä on lisäksi ensimmäinen uuden Team Finland -verkostokonseptin mukainen vienninedistämismatkani.

Miksi juuri nyt Kiinaan?

Jari Koskinen kertoo suomalaisten tehneen maa- ja  metsätalouden aloilla kiinalaisten kanssa aiemminkin yhteistyötä.

– Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla on harjoitettu pitkäaikaista yhteistyötä Kiinan kanssa niin maa- ja elintarviketaloudessa kuin metsä- ja vesivara-asioissakin. Viime vuosina yhteistyötä kaikilla näillä aloilla on molempien osapuolien toiveesta pyritty viemään entistä enemmän kaupallisen yhteistyön suuntaan.  Suomalaisosaamisella tuntuu olevan reilusti kysyntää näillä aloilla Kiinassa. Kiinan markkinat ovat haastavat, mutta potentiaalisesti erittäin lupaavat.  Näiden markkinoiden avaamisessa on myös virkamiestyön arvovaltapalveluille tarvetta.

Kiinan maatalousministeri Han Changfu vieraili syyskuussa 2012 Suomessa ja hän kutsui Jari Koskisen Kiinaan vastavierailulle.

– Kiinan maatalousministeriö on erityisen kiinnostunut  maatalouden modernisoinnin, erityisesti koneiden ja laitteiden, sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvän osaamisen osalta. Suomalainen, turvallinen ja valvottu ruokaketju ”pellolta pöytään”-periaatteella kiinnostaa kiinalaisia.

 Mallitila Suomen opeilla

 Matkan yhtenä ajatuksena on saada sopimus mahdollisesta suomalaisesta mallitilasta pääkaupungin ulkopuolelle. Siellä voitaisiin esitellä laajasti suomalaisia alan koneita ja laitteita sekä osaamista.

– Tapaamisessa vierailun pääisännän, maatalousministeri Hanin kanssa keskeisellä sijalla ovat keskustelut yhteistyön kehittämisestä mahdollisen kiinalais-suomalaisen mallitilan muodossa. Mallitilaideassa kiinalaista jo olemassa olevaa maatilaa täydennettäisiin suomalaisilla koneilla ja laitteilla sekä osaamisella.

– Myöhemmin tila voisi toimia monipuolisena alustana ja esittelypaikkana suomalaiselle osaamiselle maa- ja elintarviketaloudessa sekä laajemminkin siihen liittyvillä toimialoilla. Finpro valmistelee parhaillaan MMM:n toimeksiannosta mallitilasta toteutettavuusselvitystä. Tutkimusyhteistyö on myös yksi keskeinen osa mallitilaa.

– Matkan aikana on tarkoitus allekirjoittaa Kiinan tuonnin- ja laadunvalvontaviranomaisen (AQSIQ) kanssa sopimus, joka mahdollistaa ohran viennin Suomesta Kiinan. Saman viranomaisen kanssa yritetään nopeuttaa kiinalaisen tarkastusdelegaation matkaa suomalaisille sianlihan vientilaitoksille. Tarkastuskäynti vahvistaisi kauan odotetun suomalaisen sianlihan vientimahdollisuuden Kiinaan.

– Kiinan vesivaraministeriön kanssa allekirjoitetaan päivitetty yhteistyösopimus, joka vahvistaa suomalaisen vesiosaamisen vientimahdollisuuksia Kiinaan. Metsäpuolen yhteistyöstä sekä metsäosaamisen ja -teollisuuden uusista vientimahdollisuuksista keskustellaan Kiinan metsäviranomaisen (SFA) ja Pekingin metsäyliopiston johdon kanssa.

Jari Koskinen korostaa, että kokonaisuutena vierailun päätavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevaa hyvää yhteistyötä suomalaisten ja kiinalaisten viranomaisten ja yritysten välillä sekä luoda pohjaa uusien kaupallisten suhteiden solmimiselle.

Uutta kasvua yrityksille

Kiinan maatalouden mekanisoituminen jatkuu voimakkaana ja länsimaisen teknologian kysyntä kasvaa. Suurten traktoreiden markkinat ovat Kiinan pohjoisosissa ja etenkin Koillis-Kiinassa.

Suurille traktoreille on kysyntää erityisesti Pohjois- ja Koillis-Kiinassa.
Suurille traktoreille on kysyntää erityisesti Pohjois- ja Koillis-Kiinassa.

Yritysdelegaatiota johtava Valtran toimitusjohtaja Jari Rautjärvi kertoo Kiinan olevan yritykselle jo nyt tärkeä markkina-alue.

– Valtra on ollut aktiivinen toimija Kiinassa 90-luvun lopulta lähtien. Olemme myyneet vuosittain Kiinassa 100–400 traktoria hieman riippuen siitä, millaisia  tarjouskilpailuja minäkin vuonna on ollut.

Kiinaan myydyt Valtrat ovat tyypillisesti noin 200 hevosvoiman kokoluokkaa. Suurten traktoreiden markkinoilla Valtralla on Kiinassa merkittävä asema.

– Valtra keskittyy jakelu- ja palveluverkkonsa kehittämiseen maan pohjois- ja koillisosissa. Samoin Valtran Heilongjianissa sijaitsevaa kokoonpanoyksikköä kehitetään markkinoiden vaatimusten mukaan.

– Kiinassa kehitys on nopeaa. Vielä muutama vuosi sitten lähes kaikki suuret traktorit myytiin isojen kilpailutusten perusteella. Nyt suuntaus on enemmän yksittäisten traktoreiden kertaostoksiin tai ainakin selvästi pienempiin hankintaeriin. Tällöin jakelutielle ja sen palvelukyvylle aina myynnistä huoltoon ja koulutukseen asti asetetaan enemmän vaatimuksia.

Kekkilälle Kiina on nykyisin yksi keskisuurista vientimaista, mutta potentiaaliltaan selkeästi suurin ja lupaavin markkina.  Kiinassa on kaksi vahvaa Kekkilän kasvua tukevaa trendiä, kertoo myös matkalle lähtevä  toimitusjohtaja Petri Alava.

Yritys pyrkii Kiinan markkinoille Kekkilän ammattilaispuutarhureille kehitetyillä kasvualustoilla. Pääpaino on vihannes- ja metsätaimien kasvattamiseen kehitetyissä ratkaisuissa.

– Kekkilän kehittämät ratkaisut sopivat erinomaisesti terveelliseen ja turvallisen elintarviketuotannon kasvattaminen.  Toinen ala ovat metsänuudistus ja selluloosateollisuuden tarpeisiin kehitetyt plantaasit. Niihin Kekkilän metsätaimien kasvattamiseen kehityt ratkaisut tuovat merkittävää taloudellista ja ekologista lisäarvoa.

Alava kertoo yrityksensä haluavan Kiinasta oikeasti suuren vientimarkkinan.

– Käynnistimme vuoden  2013 lopussa projektin, jonka tavoitteena on kasvattaa Kiinasta suurin vientimarkkinamme. Odotamme tämän matkan aikana tapaavamme uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita.

Teksti Eija Lampi, Jari Koskisen kuva: Maa- ja metsätaloudministeriö, traktorikuva: Valtra

Suomi haluaisi viedä sianlihaa ja viljaa

Kiina liittyi vuona 2001 WTO:hon. Siitä lähtien Kiinan merkitys maatalouskaupassa on kasvanut maailman suurimmaksi. Kiina on maailman neljänneksi suurin maataloustuotteiden viejä ja suurin tuoja. Kiina on sianlihan, vehnän, riisin, teen, puuvillan, kalojen ja tomaattien ykköstuottaja.

Viime vuosina Kiina on joutunut lisäämään maataloustuotteiden tuontia ulkomailta. Etenkin viljan, soijapapujen, kasviöljyjen ja sokerin tuonti on kasvanut merkittävästi.

EU-maista Ranska, Saksa, Iso-Britannia ja Alankomaat vievät eniten maataloustuotteita Kiinaan. Näillä mailla on aktiivista maatalousalan yhteistyötä Kiinan kanssa, kuten on myös Tanskalla, Irlannilla, Italialla, Espanjalla ja Puolalla.

Suomen ja Kiinan välillä on ollut pitkäaikaista yhteistyötä maa- ja metsätalouden alalla. 

Suomen viranomaisilla on Kiinan maatalousalan viranomaisiin ja korkeakouluihin sekä muihin laitoksiin hyvät kontaktit, joilla voidaan edistää alan kauppaa ja investointeja, terveydenhoitoa, maatalousalueiden kehitystä sekä biodiversiteettia.

Suomen intressit liittyvät maatalouteen, mutta myös maatalouskoneisiin, elintarviketurvallisuuteen sekä vesi- ja metsäosaamiseen.

Elintarvikkeiden vienti EU-maista Kiinaan on erittäin haastavaa, koska EU:n ja Kiinan välillä ei ole päästy yhteisymmärrykseen eläinten ja kasvien terveyteen liittyvistä säädöksistä ja säännöistä. Tästä johtuen Kiinan markkinoista kiinnostuneet EU-maat joutuvat maakohtaisesti neuvottelemaan kiinalaisviranomaisten kanssa tuotekohtaisista vientiluvista. Tekniset viranomaisneuvottelut kestävät usein vuosikausia yhden tuotteen osalta.

Elintarvikkeiden vienti Suomesta Kiinaan on toistaiseksi melko vähäistä, mutta kasvussa. Vuonna 2013 elintarvikkeiden viennin arvo Suomesta Kiinaan oli reilut 50 miljoonaa euroa. Tämä muodostui pitkälti kolmesta tuotteesta: vauvanruokaan käytettävästä herajauheesta (noin 35 miljoonaa euroa), maitojauheesta (reilut 10 miljoonaa euroa) ja pakastetuista mustikoista (reilut 6 miljoonaa euroa).

Potentiaalisesti Suomelle tärkeitä vientituotteita ovat sianliha ja viljat. Sianlihan osalta vuosia neuvoteltu vientiprotokollasopimus on vientilaitosten tarkastusta vaille valmis. Sianlihasta tekee erityisen mielenkiintoisen tuotteen se, että vientiin menisi myös ruhonosia, joilla ei kotimarkkinoillamme ole suurta arvoa, kuten korvat ja sorkat. Viljojen osalta kauran vientiprotokollasopimus on valmis ja ohran osalta sopimus pyritään allekirjoittamaan ministeri Koskisen Kiinan-vierailun yhteydessä.

Asiantuntijana ministerineuvos Juhani Joutsen, Suomen Pekingin suurlähetystö

Teksti: Eija Lampi

 

Kommentit

Kommentoi