Suomen otettava osansa arktisesta bisneksestä

Suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet ottaa oma siivunsa arktisen alueen lisääntyvästä öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen hyödyntämisestä syntyvästä toiminnasta, sekä matkailun kasvusta, sanoo Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Polaarisen liiketoiminnan kasvumahdollisuudet on Vaurasteen mukaan tunnistettu tuoreessa Suomen arktisessa strategiassa. Koska yleinen toimeliaisuus lisääntyy alueella väistämättä, tarjoaa tilanne miljardiluokan bisnestä ja tuhansia työpaikkoja myös suomalaisille, jos omat vahvuudet osataan hyödyntää.

Tekes on tänä vuonna käynnistämässä sadan miljoonan euron arktisten merien ohjelmaa, jonka tavoitteena on luoda Suomeen useiden miljardien arvosta uutta liiketoimintaa. Meriteollisuudessa kehitettyä vahvaa osaamispohjaa on tarkoitus hyödyntää ja saada siitä syntymään uusia innovatiivisia bisneksiä. Tavoitteena on myös tehostaa suomalaisten verkottumista kansainvälisiin projekteihin.

Yksin Norja investoi lähivuosina 40 miljardia euroa arktisiin hankkeisiin. Suomalaisten kannalta kiinnostavia bisneskumppaneita ovat Norjan ja Venäjän ohella Yhdysvallat, Kiina ja Kanada.

Kanadalla ei ole juuri nyt  arktisella alueella porauksia käynnissä, mutta suunnitelmia on yhteistyössä Exxon Mobilin ja BP:n kanssa, kertoi Kanadan kansallisen energianeuvoston puheenjohtaja Gaetan Caron maaliskuun alussa arktisessa energiakonferenssissa Calgaryssa.

Suomi on vuonna 2017 arktisen neuvoston puheenjohtaja. Se tarjoaa oivan pelipaikan mittaville hankkeille. Vauraste sanookin, että Suomen on valmistauduttava hyvin ja riittävän ajoissa puheenjohtajakauteen.

– Puheenjohtajakausi ja Suomen 100-vuotisjuhlavuosi voitaisiin yhdistää, Vauraste ehdottaa.

Murtajien palveluketju hallintaan

Arktisella alueella merellinen toiminta edellyttää jäänmurtopalveluita monissa eri muodoissa ja siksi Suomen kannattaa tavoitella koko palveluketjua, Vauraste esittää.

– Se voi olla esimerkiksi avustamista tutkimustoiminnassa, matkustajalaivojen jäänmurtoavustusta, mineraali- ja muiden kuljetusten jäänmurtoavustus-  sekä jäänhallintapalvelujen tarjontaa. Kaikkiin palvelumuotoihin on liitettävissä öljyntorjuntavalmiuden ylläpito.

Maailman nykyisistä arviolta sadasta jäänmurtajasta noin 60 on suunniteltu ja rakennettu Suomessa. Tämän kapasiteetin keski-ikä on jo kohta 30 vuotta, eikä se riitä enää vastaamaan nykypäivän tarpeisiin. Vanhenevaa kalustoa on siis uusittava.

Lisäksi toiminnan kasvun johdosta on odotettavissa kymmenien alusten lisäkapasiteetin tarve. Nämä luovat yhdessä miljardibisneksen, sekä tuhansia työpaikkoja. Uusia jäämurtajia tarvitaan lähivuosina lisää useissa arktisen alueen maissa. Tähän Suomen nyt kannattaa iskeä.

– Suomessa osaamme koko palveluketjun suunnittelusta rakentamiseen, operointiin ja elinkaaripalveluihin.  Elinkaaripalvelut  tarjoavat liiketoimintaa kymmeniksi vuosiksi, Vauraste toteaa.

– Suomalaisten yritysten olisi kyettävä tarjoamaan myös kokonaisratkaisuja avaimet käteen periaatteella yrityskonsortioina.  Esimerkkinä voisi olla Suomessa suunniteltu ja rakennettu jäänmurtaja, joka on suomalaisessa omistuksessa ja siinä on suomalaiset laivamoottorit, potkurijärjestelmät ja öljyntorjuntalaitteet.

– Myös Venäjällä on mm. Karanmerellä,  Jamalilla sekä Sahalinin alueilla useita hankkeita, joihin tarvitaan aluskapasiteettia. Alaskan alueella odotellaan nyt meneillään olevien oikeustoimien vaikutuksia markkinoiden kehittymiseen.

– Yhdysvalloissa tarvitaan  joka tapauksessa uusia aluksia, koska US Coast Guardilla on vain kaksi jäänmurtajaa. Canadian Coast Guardin uudisrakennusta lykättiin hiljattain viidellä vuodella vuoteen 2022 saakka. Siellä on pohjoisille merialueille hiljattain myönnetty uusia öljyn ja kaasun talteenottoon liittyviä lisenssejä, joihin tarvitaan myös jäänhallintapalveluita.

– Grönlannin pääministeri Aleqa Hammond totesi 4.3. Lontoossa, että Grönlannin tavoitteena on alueen saattaminen omavaraiseksi. Tässä tarkoituksessa sen on oltava mukana kehityksessä ja mahdollistettava luonnonvarojen nykyistä laajempi hyödyntäminen. Myös tästä seuraa uusia jäänmurto- ja jäänhallintapalveluiden tarpeita.

Antarktisella alueella toimivat valtiot tarvitsevat jäänmurtopalveluita myös mm. tutkimusasemiensa huoltotoiminnan varmistamiseksi.

Kuva jäävuoresta
Suomalaisia jäänmurtajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

Meriliikenne kasvaa varmasti

Meriliikenne kehittyy kansainvälisen kaupan sekä arktisen alueen toimeliaisuuden kasvun seurauksina. Tero Vauraste jakaa liikenteen kolmeen osaan.  Alueen sisällä tapahtuvaan liikenteeseen, sekä alueelle tai alueelta suuntautuvaan liikenteeseen. Kasvua tuo myös alueen käyttäminen kauttakulkuun.

– Kaksi ensin mainittua edellyttävät nykyisen satama- ja muun infrastruktuurin kehittämistä. Tässä työssä Venäjän pohjoispuolitse kulkevalla Koillisväylällä rakennetaan pelastusasemaverkostoa. Koillisväylällä on viime vuosina kulkenut 1–2 miljoonaa tonnia rahtia. Kapasiteettia riittää kymmeniin miljooniin tonneihin asti.

– Yhdysvaltain ja Kanadan pohjoispuolitse kulkeva Luoteisväylä saanee ensimmäisen varsinaisen satamansa 5–10 vuoden kuluessa.  Luoteisväylän ensimmäinen kaupallinen kuljetus sitten 60-luvun tapahtui viime syksynä, kun Nordic Orion matkasi Vancouverista Poriin.

Vauraste sanoo, että pohjoisten reittien haasteena on riittävän luotettavan Just On Time –kuljetusketjun luominen ja siten rotaation rakentaminen, johtuen voimakkaista olosuhdevaihteluista.

– Näin ollen ainakin seuraavien 10–20 vuoden kasvu tullee ns. niche markkinoista, joissa  parempi kuljetusnopeus ja siten mahdollistuvat säästöt ovat tärkeämpiä, kuin JOT-performance.

Mikä estää kaupan kasvun?

– Keskeisimpinä esteinä ovat erilaiset ja eriasteiset kaupan rajoitteet. Näitä voivat olla mm. tulli- ja verojärjestelyt sekä protektionistiset määräykset. Nyt meneillään olevat Yhdysvaltain ja EU:n väliset vapaakauppaneuvottelut ovat hyvin tärkeät myös arktisen alueen liiketoiminnan kehittämistä ajatellen.

– Myös Venäjän WTO-jäsenyydestä on kyettävä samaan tosiasiallisesti kaupan esteitä purkavia toimintamalleja. Kussakin arktisessa maassa on uniikkia osaamista, jota tulee kyetä viemään toiseen arktiseen maahan. Näin varmistetaan, että käytettävissä on paras osaaminen ja parhaat tuotteet.

– Arktisella alueella tapahtuvan kansainvälisen ja kansallisen sääntelyn tulee olla riittävän vakaata ja ennakoitavaa, jotta yritykset ja rahoittajat voivat ja haluavat panostaa toimintaan alueella.

Tero Vauraste korostaa, että on tärkeää varmistaa myös alkuperäiskansojen ja ympäristön ja kannalta turvallinen kehitys.

Teksti Eija Lampi, kuva Marjut Hentunen ja SXC absolulu

Kommentit

Kommentoi