Lisätehoa lähetettyjen työntekijöiden sääntöjen täytäntöönpanoon

Euroopan parlamentti on hyväksynyt ns. lähetettyjen täytäntöönpanodirektiivin, jolla pyritään tehostamaan vuonna 1996 hyväksytyn, lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa. Hyväksytty direktiivi ei vaikuta siihen, mitä työntekomaan työsuhteen ehtoja lähettämistilanteissa pitää noudattaa.

Täytäntöönpanodirektiivissä muun muassa listataan ei-tyhjentävästi seikkoja, joiden perusteella viranomaiset arvioivat, onko kyseessä lähettämistilanne. Kaksi muuta keskeistä määräystä koskevat vastuuta alihankintatilanteissa sekä kansallisia valvontakeinoja. Direktiivi tulee voimaan, kun neuvosto hyväksyy sen vielä muodollisesti. Implementoitava se on kahden vuoden kuluessa voimaantulosta.

Suomen tilaajavastuu täyttää vaatimukset

Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat luoda alihankintatilanteisiin ns. yhteisvastuun (12 artikla). Sen mukaan tilaaja voi joutua suorassa sopimussuhteessa vastuuseen alihankkijansa ohella tai sijasta tämän maksamatta jättämistä vähimmäispalkkaa vastaavista nettopalkkasaatavista ja eräistä työsuhteeseen liittyvistä maksuista.

Direktiivin mukaan jäsenmaiden on säädettävä toimenpiteistä, joilla varmistetaan yhteisvastuu rakennussektorilla suorissa alihankintasopimussuhteissa. Tämä vastuusääntö voidaan kuitenkin korvata muilla unionin ja kansallisen lain ja/ tai käytännön mukaisilla täytäntöönpanotoimilla, jotka mahdollistavat puuttumisen väärinkäytöstilanteisiin ja petoksiin.

EK on tuonut esiin, ettei direktiivillä pidä velvoittaa jäsenmaita luomaan yhteisvastuuta ja vaatinut 12 artiklan poistamista ehdotuksesta. EK pitää selvänä, että Suomen nykyinen tilaajavastuujärjestelmä on direktiivin mukainen rakennussektorin yhteisvastuun korvaava menettely, eikä direktiivin mukaisen vastuujärjestelmän luomiseen ole tarvetta eikä perusteita. On myös erittäin tärkeää, että direktiivi sallii mahdollisuuden säätää kansallisella tasolla, että toimeksiantajaa, joka on noudattanut asianmukaista huolellisuutta, ei voida pitää vastuuvelvollisena (ns. due diligence -periaate).

Elinkeinoelämä: Oikeasuhtainen valvonta perusteltua

Direktiivin 9 artiklassa listataan ne kansalliset hallinnolliset vaatimukset ja valvontatoimet, joita jäsenmaat voivat käyttää varmistaakseen lähettämistilanteissa soveltuvien velvoitteiden noudattamisen. Kyse on ns. avoimesta listasta eli sallittuja keinoja ei listata tyhjentävästi. Valvontakeinojen on kuitenkin oltava perusteltuja ja oikeasuhtaisia.

EK pitää perusteltuna, että jäsenmaat voivat käyttää asianmukaisia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia valvontakeinoja. Tyhjentävä listaus olisi kuitenkin ollut parempi tae oikeusvarmuudelle sekä palvelujen vapaan tarjoamisen periaatteiden toteutumiselle. Komission onkin vastaisuudessa tärkeää valvoa, etteivät jäsenvaltioiden toimet ole perusteettomia tai mene suhteettoman pitkälle. EK katsoo, ettei direktiivi aiheuta muutostarpeita kansallisiin valvontakeinoihin.

Lue lisää  (Osa 1, s. 41 alkaen)

Kommentit

Kommentoi