Puoluejohtajat EU-vaalitentissä: tehdään parempi Eurooppa

EK järjesti 23.4. yhdessä Keskuskauppakamarin, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien kanssa vaalipaneelin, jossa käsiteltiin EU:n lähivuosien polttavia kysymyksiä kilpailukyvyn ja työpaikkojen näkökulmasta.

Panelisteina olivat puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen (kokoomus), puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Sipilä (keskusta), puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini (perussuomalaiset) sekä puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP). Tilaisuuden moderaattorina toimi kirjailija Lasse Lehtinen.

Sisämarkkinoista enemmän irti

EU:n onnistumisista vallitsi laaja yksimielisyys: sisämarkkinat ovat unionin menestyshanke, josta Suomi on hyötynyt erityisen paljon. Yhtä tärkeää on vakaus, turvallisuus ja demokratia, jonka merkityksestä myös kansalaiset ovat Ukrainan kriisin myötä tulleet tietoisemmiksi.

Isoja työmaita on kuitenkin edessä. Sisämarkkinoiden syventämisessä on päästävä määrätietoisesti eteenpäin, vaati Jyrki Katainen. Jäsenmaiden välisiä kaupan esteitä ja piiloprotektionismia on purettava.

Timo Soini muistutti, ettei sisämarkkinoita tule myöskään ylikorostaa. Saksa ja Hollanti ovat toki elintärkeitä vientimaita, mutta monet muut EU-maat eivät välttämättä ole. Suomi tekee Kazakstaniin enemmän kauppaa kuin Portugaliin. TTIP-kauppaneuvotteluiden onnistuminen USA:n kanssa olisi panelistien mielestä tärkeää eritoten pk-yritysten kannalta.

Uusia lääkkeitä kilpailukyvyn pelastamiseksi

Urpilainen peräänkuulutti EU:lle määrätietoista strategiaa siitä, kuinka saamme kilpailukyvyn nousuun koko Euroopan tasolla. Tätä tarvitaan erityisesti teollisuuspolitiikan alueella, kun kohtaamme yhä ankaramman vastuksen globaalissa kisassa.

Panelisteja huolestutti Euroopan hiipuneet panostukset innovaatiotoimintaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valopilkkuna Katainen muistutti cleantechin ja puhtaiden teknologioiden merkityksestä Suomen kilpailukyvyn veturina. Yhdessä Sipilän kanssa hän korosti suomalaista osaamista ja markkinapotentiaalia myös hyvinvointi- ja hoivapalveluissa sekä terveysteknologiassa.

Soinin mukaan Euroopan elinehto on se, että tässä maanosassa on mahdollista pärjätä työllä ja yrittämisellä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. energiakysymyksiä – energian hintaa, saatavuutta ja toisaalta energiariippuvuuden riskejä. Katainen muistutti laajan energiapaletin eduista.

Eroja syntyi suhtautumisessa ilmastonmuutokseen. Soini ei ole vakuuttunut koko ilmiön vakavuudesta. Muiden mielestä ilmastonmuutos on vakava tosiasia, mutta myös iso suomalainen mahdollisuus cleantechin muodossa. Kataisen mukaan markkinatalous on ympäristötekojen välttämätön veturi – muutoin mitkään paukut eivät riitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Paneelissa iloittiin juuri tulleesta uutisesta Äänekosken sellutehtaasta, joka vahvistaa asemaamme Suomea biotalouden etulinjassa.

Sääntelyyn saatava tolkkua – myös jäsenmaissa

Panelistien yhteinen viesti oli, että sääntelyryteikköä on raivattava. Soini toivoi EU:hun ”kirveskomissaaria”, jonka tehtävänä olisi perata tarpeettomia ja toimimattomia lakeja. EU:n tulee olla suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa, korosti Sipilä.

Katainen kuitenkin muistutti, että jäsenmailla itsellään on paljon valtaa siihen, miten EU-direktiivit käytännössä toimeenpannaan. Se voidaan tehdä kevyen tai raskaan kaavan kautta. Liian usein suomalaiset päättäjät haluavat paisuttaa EU-lakivelvoitetta niin massiiviseksi, että alkuperäistä tuskin tunnistaa. Aikaisemmin Suomi tunnettiin EU-lainsäädännön ripeänä toimeenpanijana, mutta aikataulut ovat venyneet omien lisäambitioiden johdosta jopa viivästyssakkorajoille ja ylikin.

Käsitykset pankkiunionista jakoivat paneelia. Urpilaisen mukaan kyse oli ratkaisevasta läpimurrosta, jolla katkaistaan kohtalonyhteys valtioiden ja pankkien välillä. Integraatio ei kuitenkaan pysähdy pankkiunioniin, hän muistutti. Suomen pitää muodostaa kantansa siitä, kuinka pitkälle olemme integraatiossa valmiit menemään.

Panelisteja puhututti se, kuinka Suomen edunvalvontaa ja vaikutusvaltaa vahvistetaan EU:ssa. Päättäjien tulee nyt rohjeta laittaa itsensä likoon, jotta ajamme tavoitteitamme Brysselissä, Katainen peräsi.

 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi