Suomen suurin tetsarisavotta

Puolustusvoimain taisteluliivit ovat elintärkeä osa Finn-Savotan liiketoimintaa. Nyt yhtiö tutkailee entistä aktiivisemmin myös vientimarkkinoita.

Karstulassa toimiva Finn-Savotta sai jälleen viime heinäkuussa juhlanaihetta, kun yhtiö sai puolustusministeriöltä lähes kahdeksan miljoonan euron tilauksen uusista tetsareista. Virallisemmin sanottuna kyseessä oli kantolaitejärjestelmä M05, joka koostuu taisteluliiveistä taskuineen sekä kahdenkokoisista repuista. Maavoimat ottavat uudet 12 500 kantolaitetta käyttöön vuonna 2016.

Yhtiöllä on yli 50 vuoden kokemus yhteistyöstä puolustusvoimain kanssa, mutta pitkä historia ei ole synnyttänyt mitään tilausautomaattia.

– Ei sitä koskaan tiedä, menestyykö kilpailutuksessa vai ei. Harvoin on kuitenkaan mennyt vuosia, jolloin ei ole mitään tullut, yhtiön talousjohtaja Riitta Halme sanoo.

Hyvä yhteistyö auttaa toki menestymään kilpailutuksessa. Finn-Savotta on usein mukana uusien taisteluliivien kehitystyössä, mikä puolestaan helpottaa tarjouksen tekemistä, kun yhtiö tuntee tuotteen ydintä myöten. Kylmiltään tehtyyn tarjoukseen sisältyisi suurempi riski. Toki nelivuotiseen toimitukseen sisältyy nytkin epävarmoja elementtejä, koska esimerkiksi raaka-aineiden hintakehitystä on vaikea arvioida muutaman vuoden päähän.

Yhtiön historian suurin tilaus on kuitenkin vielä viimekesäistä suurempi. Nelisen vuotta sitten yhtiö sai 14,5 miljoonan kantolaitejärjestelmätilauksen, joka työllisti yhtiötä parin vuoden ajan. Tuon tilauksen päättyminen nosti yhtiön liikevaihdon vuonna 2011 lähes 12 miljoonaan euroon, minkä jälkeen liikevaihto on pudonnut normaalille viiden miljoonan tasolle.

Aktiivisemmin vientimarkkinoille

Finn-Savotan toiminta jakautuu karkeasti ottaen kahteen osaan. Noin 60 prosenttia tulee julkiselta puolelta, mihin kuuluvat puolustusvoimain lisäksi muun muassa katastrofijärjestöt, joille yhtiö toimittaa esimerkiksi telttoja. Kuluttajat puolestaan tuovat noin 40 prosenttia liikevaihdosta. Kuluttajatuotteita ovat esimerkiksi rinkat, makuupussit ja metsästystarvikkeet. Löytyypä valikoimasta niinkin eksoottisia tuotteita kuin lumikenkiä.

Finn-Savotan kuluttajille suunnattuja tuotteita ovat mm. rinkat.
Finn-Savotan kuluttajille suunnattuja tuotteita ovat mm. rinkat.

Vienti on tuonut viime vuosina noin 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Noin vuosi sitten yhtiö lisäsi kuitenkin vientiponnisteluitaan, jotka olivat siihen asti olleet melko vähäisiä.

– Kotimaan markkinat ovat rajalliset eivätkä kasva, joten olemme pyrkineet avaamaan aktiivisesti uusia markkinoita, toimitusjohtaja Anita Halme sanoo.

Pisimpään yhtiö on vienyt Viroon. Samoin yhtiö on ollut muutaman vuoden Venäjän vientirenkaassa ammattituotteillaan. Tuoreimpia panostuksia yhtiö on tehnyt Pohjoismaihin ja Benelux-maihin. Molemmille alueille yhtiö on palkannut agentit. Samoin yhtiö on aktivoitunut messuilla ja näyttelyissä. Näiden tueksi yhtiö on uudistanut esitteet ja englanninkieliset nettisivut.

Yhtiö tähtää vientiin sekä ammatti- että kuluttajatuotteilla, jotka tukevat toinen toisiaan ja menevät osin päällekkäinkin. Yhtiö kulkee toimitusjohtajan sanoin ”antennit pystyssä haravoiden kaikki mahdollisuudet.”

Kustannustaso koettelee

Tuoreiden vientiponnisteluiden tuloksista on liian aikaista sanoa mitään. Sen Halmeen sisarukset kuitenkin tietävät kantapään kautta, että Suomen kustannustaso on kova haaste tekstiilituotteiden viejille. Jokin aika sitten yhtiö laski samanlaisen repun hinnan eri maiden kustannusten mukaan. Kiinasta tuotuna vähittäismyyntihinnaksi tuli 68 euroa, kun kotimaassa valmistettuna saman tuotteen hinta nousi 204 euroon.

– Hintarappu on niin iso, että moni kuluttaja päättyy helposti edullisempaan, vaikka kuinka haluaisi kotimaista. Tämä on paha dilemma, Anita Halme tuskailee.

Tekstiiliteollisuutta edustavien yrittäjien mielestä Suomea ei pitäisi rakentaa pelkästään sen varaan, että kaikista yrityksistä tulee ICT-alan kasvajia.

– Suomi tarvitsee myös perusteollisuutta. Kaikista ihmisistä ei tule ICT-osaajia, vaan monet käytännön ihmiset haluavat tehdä jotain käsillään, Anita Halme sanoo.

Toki ICT on tullut myös Karstulaan. Finn-Savotalla kaavat menevät suoraan tietokoneelta leikkurille, ja yritys on rakentanut myös verkkokaupan. Suuri osa tekemisestä tapahtuu kuitenkin käsityönä, jonka hinnan Suomi on nostanut taivaisiin.

– Ei työntekijä itse saa hirveästi, mutta kaikki muu tuo kustannuksia. Vapaa-ajasta pitää maksaa paljon, sosiaalimaksut ovat kovat ja viranomaisen puolesta pitää tehdä paljon työtä, Anita Halme tuskailee.

Verkkokaupan ohella Finn-Savotalla on tehtaanmyymälä, joka sijaitsee Karstulan Humpilla.
Verkkokaupan ohella Finn-Savotalla on tehtaanmyymälä, joka sijaitsee Karstulan Humpilla.

Laatu ja muotoilu aseina

Tiukassa kilpailutilanteessa Finn-Savotta on nostanut kilpailuaseikseen laadun ja muotoilun monen muun suomalaisyrityksen tapaan.

– Julkisella puolelle tekninen osaaminen on tärkeä etu, koska yhtiöön on syntynyt vuosien aikana paljon tietotaitoa, Riitta Halme sanoo.

Muotoiluosaamista Finn-Savotalla on toki itselläänkin, mutta sen lisäksi yhtiö on tehnyt yhteistyötä muotoilija Harri Koskisen kanssa.

Jonkin verran yhtiö on tasannut kustannuspaineita ostamalla alihankintaa Virosta. Ulkomaisen tehtaan perustaminenkin on elänyt vaihtoehtovalikoimassa, mutta toistaiseksi kotimaisuus on pysynyt vahvana arvona.

Tulevat vuodet näyttävät, keksivätkö seuraavat sukupolvet uusia oivalluksia Finn-Savotan pitämiseksi kotimaassa. Anita Halmeen poika Elmo Valkeinen toimii jo yhtiön varatoimitusjohtajana ja toinenkin poika on kiinnostunut jatkamaan.

– Yrityksessä on onneksi muutaman hengen tiimi nuoria tekijöitä, jotka ovat vieneet yritystä eteenpäin. Uusia ideoita on jo nähty ja osa odottaa toteutusta, Anita Halme sanoo.

Kasvuodotuksia ja kahleita

Yritysten niskaan kaadetut kasvuodotukset tuntuvat Finn-Savotassa kohtuuttomilta.

– Ministerikin on sanonut, että yrittäjien pitää kasvattaa toimintaansa. Ymmärrän ajatuksen kansantalouden kannalta, mutta eihän kasvua voi tehdä kasvun itsensä vuoksi, toimitusjohtaja Anita Halme sanoo.

Kaiken lisäksi lainsäätäjä kasaa vähän väliä uusia esteitä kasvupolulle, jonne se toivoo yrittäjien kulkevan. Esimerkiksi nuorten työllistäminen on vaikeaa, koska harjoittelijankin mukana tulee heti iso tukku velvoitteita ja kustannuksia. Myös kolmen vuoden hoitovapaat ovat raskas asia naisvaltaisella alalla. Kolme lasta synnyttävä työntekijä saattaa olla kymmenisen vuotta poissa työpaikalta, vaikka onkin vahvuudessa.

Rakennusalalla toimiva kollega puolestaan on hämmästellyt lomautusvaroitusjärjestelmää, joka pakottaa pitämään jatkuvan lomautusvaroituksen yhtiössä, jossa näkymä on alle kaksi kuukautta.

– Johan siinä menee ihmisillä työmotivaatio, kun on varmuuden vuoksi annettava lomautusvaroitus, Riitta Halme sanoo.

Finn-Savotta lyhyesti:

Kotipaikka: Karstula

Perustettu: 1955

Toimiala: Puolustusvoimain varusteiden ja retkeilyvarusteiden valmistus

Liikevaihto: 5 miljoonaa euroa

Henkilöstö: 32

Omistus: Riitta Halme, Anita Halme, Elmo Valkeinen ja Julius Valkeinen.

Teksti ja kuvat: Risto Pennanen

Kommentit

Kommentoi