Tutkijat kartoittivat vaihtoehtoisia polkuja EU:n tulevaisuuteen

Liittovaltio ja euron hajoaminen eivät ole Euroopan talous- ja rahaliiton ainoat vaihtoehdot. Muita, todennäköisempiä ratkaisuja löytyy.

Eilen julkaistussa raportissa EU:n suunta – kuinka tiivis liitto? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja Ulkopoliittinen instituutti UPI hahmottavat kolme mahdollista tulevaisuuden kuvaa  Euroopan unionin kehitysvaihtoehdoista. Tarkastelun keskiössä ovat EMU sekä siihen liittyvät, Euroopan rahoitus- ja velkakriisin liikkeelle sysäämät uudistukset.

Ensimmäisen kehitysmallin lähtökohtana ovat jo pitkälti toteutuneet toimet kriisin taltuttamiseksi ja EMUn vahvistamiseksi. Tutkijat kutsuvat vaihtoehtoa pankkiunioni-EMUksi, koska sen keskeisin kokonaisvaltainen uudistus liittyy pankkiunionin rakentamiseen.

Jos euromaat saavat taloutensa vakaaseen kasvuun, pankkiunioni voisi tutkijoiden mukaan olla pitkään kestävä malli, koska pidemmälle menevä kehitys on poliittisesti vaikeaa ja edellyttäisi muutoksia EU:n perussopimuksiin.

Toisessa skenaariossa EMUn syventämisen arvioidaan tapahtuvan talouden yhteisvastuuta lisäämällä ja taloudenpidolle asetettuja sääntöjä vahvistamalla, mutta kuitenkin niin, ettei unionin poliittiseen ja institutionaaliseen järjestelmään tehdä laajamittaisia muutoksia. Tutkijat kutsuvat tätä mallia fiskaaliunioni-EMUksi. Siinä talouspoliittista toimivaltaa siirrettäisiin EU-tasolle enemmän kuin pankkiunionimallissa. Pankkiunioniin ja institutionaaliseen järjestelmään ei kuitenkaan tehtäisi suuria muutoksia.

Malli voisi kuitenkin olla poliittisesti epävakaa ja sen legitimiteetti kyseenalainen. Se saattaisi myös johtaa unionin entistä vahvempaan jakautumiseen euromaihin ja muihin EU-maihin.

Raportin kolmannen kehitysmallin liittovaltio-EMUn pohjaksi on otettu perustuslaillisen liittovaltion syntyminen euroalueen puitteissa. Tässä vaihtoehdossa euroalueen budjetti kasvaa huomattavasti ja liittovaltiotasolle siirretään uuttaa toimivaltaa erityisesti finanssi- ja muun talouspolitiikan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla.

Suomelle pankkiunioni-EMU on jokseenkin helppo ratkaisu, vaikka järjestelmällä onkin ongelmansa toimivallanjaon selkeyden ja demokraattisten vastuusuhteiden näkökulmasta. Fiskaaliunioni-EMU olisi ongelmallisempi, vaikka sillä olisi myös myönteisiä piirteitä Suomen kannalta.

Liittovaltio-EMUssa Suomen olisi tutkijoiden mielestä hankalaa olla mukana mm. sen vuoksi, että meille tärkeät Ruotsi ja Iso-Britannia olisivat hyvin todennäköisesti sen ulkopuolella.

EMUn hajoaminen johtaisi tutkijoiden mukaan kaoottiseen tilanteeseen. EU:n taloudellinen ja poliittinen voima heikkenisi ja ulkomaankauppa eu-maiden välillä kärsisi valuuttakurssikustannusten syntymisen vuoksi.

Raportin EU:n suunta – kuinka tiivis liitto?  ovat laatineet Vesa Vihriälä ja Markku Kotilainen ETLA:sta sekä Teija Tiilikainen ja Juha Jokela UPI:sta

Kommentit

Kommentoi