Suomalaisesta SHOK-konseptista on malliksi muuallekin

Strategisen huippuosaamisen keskittymistä on tullut olennainen osa suomalaista innovaatiojärjestelmää. Tämä kävi ilmi Millennium-paviljongissa Helsingissä järjestetyssä SHOK Summit -tapahtumassa.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa otetaan SHOK-toiminnasta mallia varsin suoraviivaisesti.

– SHOK-konsepti oli Suomelta hieno keksintö, jonka tarkoituksena on kulkea Euroopan kärjessä yksityisen ja julkisen sektorin intressien yhdistäjänä. Euroopastahan ei puutu osaamista vaan sen liiketoiminnallistamista, Ruotsin innovaatiorahoittajan VINNOVAn johtaja Marie Wall totesi omassa puheenvuorossaan.

– Olemme Saksan koneenrakennuksessa tämän toimintamallin kanssa Suomea jäljessä. Onneksi olemme Suomelle niin tärkeä markkina, että saamme suomalaisilta oppia verkoston johtamiseen, Saksan It’s OWL Spitzenclusterin toimitusjohtaja Günter Korder sanoi.

SHOK summitiin osallistunut EK:n asiantuntija Jari Konttinen piti päivän antia mielenkiintoisena.

– Poikkeuksena ehkä monista muista vastaavista tilaisuuksista SHOK summit keräsi hämmästyttävän laajan joukon yrityksiä paikalle kuuntelemaan ja keskustelemaan innovaatiotoiminnasta. Mielenkiintoisella tavalla tuotiin esille muun muassa se, miten käyttäytymistieteitä tulisi liiketoiminnan kehittämisessä hyödyntää enemmän.

SHOK-malli yhdistää eri toimijat

Seminaarissa kuultiin myös yritysjohtajien paneelikeskustelu. Keskustelijat toivat esiin, että SHOK-toimintamalli on tuonut pienet ja suuret yritykset sekä akateemiset toimijat yhteen ennennäkemättömällä tavalla.

– Jos SHOK-konsepti ei toimisi, yritykset eivät haluaisi investoida tutkimusohjelmiin. Jotain on tehty oikein, kun yhä useampi yritys haluaa tulla mukaan, johtaja Ilari Kallio Wärtsilästä kiteytti.

– Yritykset miettivät tarkkaan, mihin tuotekehitys- ja innovaatiorahoitus suunnataan. Suomi on tällä hetkellä erittäin houkutteleva ja kilpailukykyinen innovaatioympäristö, ja se on toimivien SHOKien ansiota, johtaja Ilari Aho Uponorilta jatkoi.

– Tutkimusagendoja ei ole määritelty ylhäältä päin, vaan yritykset saavat itse päättää tutkimusagendat, jotka hyödyttävät kyseessä olevaa toimialaa eniten, liiketoiminnan kehitysjohtaja Aino Takala Orion Diagnosticasta täydensi.

Jari Konttisen mielestä paneelissa tuotiin esille tärkeitä seikkoja koko konseptin merkityksestä, toimivuudesta sekä tulevaisuudesta.

– Yritykset pitävät konseptia onnistuneena, siihen on tunkua ja niiden saama julkinen rahoituskaan ei ole ainoa syy tehdä yhdessä tutkimusta. SHOK-tutkimus on saattanut sellaisia yrityksiä yhteen, jotka eivät esimerkiksi aikaisemmin ole kilpailusyistä tehneet yhteistyötä.

Joka toinen vuosi järjestettävässä seminaarissa olivat mukana kaikki kuusi strategisen huippuosaamisen keskittymää: CLEEN, DIGILE, FIBIC, FIMECC, RYM, ja SalWe. Paikalla oli 500 elinkeinoelämän, teknologiateollisuuden ja tutkimusmaailman vaikuttajaa.

www.shok.fi/shok-summit

Kuva: Peter Forsgard

Kommentit

Kommentoi