Pienin askelin kohti teollista internetiä

Teollisen internetin junaan hyppääminen ei ole rakettitiedettä. Pitää vain olla halu uudistua ja kasvaa, visio tulevaisuuden mahdollisuuksista ja rohkeutta ottaa ensimmäinen askel.

Suomalaisten yritysten lähtökohdat ovat maailman huipputasoa, nyt on vain lähdettävä pienin askelin tavoittelemaan uusia tapoja toimia, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n Marketvisio Oy:ltä tilaama tutkimus.

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten ja Suomessa toimivien yritysten suhtautumista teolliseen internetiin. Sitä varten haastateltiin 37 teollisten yritysten toimitusjohtajaa, teknologiajohtajaa, liiketoimintajohtajaa, hallitusammattilaista sekä muita johtajia ja tutkijoita. Haastattelut toteutettiin maalis-toukokuussa 2014.

Perusosaaminen Suomessa kohdallaan, ohjelmistotaitajat harvemmassa

Läpi yhteiskunnan vyöryvä digitalisaatio ulottuu myös teollisuuteen ilmiönä, joka tunnetaan nimellä teollinen internet tai yleisemmin asioiden internet (Internet of Things, IoT). Teollisen internetin ilmentymiä ovat laitteiden ja ohjelmistojen yhdistäminen uudella tavalla, laitteiden välinen viestintä, antureista kertyvän datan analysointiin perustuvat uudet ansaintamallit sekä tuotanto- ja toimintaprosessien ja ihmisten yhdistäminen uusilla tavoilla.

Tutkimuksen mukaan teollisessa internetissä tarvittava perusosaaminen on Suomessa kohdallaan, mutta haasteita löytyy analytiikka- ja ohjelmisto-osaajien houkuttelussa teollisuuden palvelukseen. Kun ohjelmisto-osaajia ei löydetä riittävästi Suomesta, osaamista haetaan ulkomailta.

Yhden asian syväosaajien rinnalle tarvitaan myös kykyä törmäyttää erilaisia osaajia. Lisäksi teollisissa ekosysteemeissä toimivat yritykset kokevat, ettei yhteinen tilannetieto kulje läpi ekosysteemin, vaan se kertyy verkoston huipulle.

Verkostot vauhdittajina

Teollisen internetin vauhdittajina toimivat erilaiset yritys- ja henkilökohtaiset verkostot, joihin kuuluu monenlaisia, pienempiä ja suurempia toimijoita. Usein oikeiden kumppanien tunnistaminen on vaikeaa, jolloin on helpompaa jatkaa tuttujen toimijoiden kanssa. Se ei kuitenkaan keskimäärin edistä yritysten uusiutumista.

Teollisen internetin hyödyntäminen vaatii visionäärisyyttä ja rohkeutta yritysjohdolta. Vaikka yritys noudattaa pitkän tähtäyksen strategiaa, rinnalle tarvitaan nopeita ja ketteriä kokeiluja, joilla strategiaa koetellaan jatkuvasti ja suunnataan uudelleen.

Erään tutkimuksessa haastatellun mukaan yrityksen ”mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti, miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä?”.

– Vaikka uudet panostukset on helpompi perustella kustannussäästöillä, teollista internetiä ei pidä nähdä ensisijaisesti säästöjen ja toiminnan tehostamisen näkökulmasta, vaan uusien kasvumahdollisuuksien, liiketoimintamallien ja palveluliiketoiminnan mahdollistajana, Teknologiateollisuus ry:n johtaja Jukka Viitasaari korostaa.

Tutkimukseen vastanneet yritykset arvioivat, että Suomella on teollisen internetin alueella merkittäviä vahvuuksia:

  1. Keskisuuressa teollisuudessa on paljon maailman huippuja kapeilla osaamisalueilla. Nämä toimijat tulisi verkottaa keskenään ja hakea uusia innovaatioita ja tapoja toimia.
  2. Tietoturvaosaaminen on Suomessa vahvaa; teollisen internetin ”big data” ja yhteydet tarvitsevat suojaa urkkijoita vastaan.
  3. Suomen kattava perusinfrastruktuuri mahdollistaa ketterän kokeilemisen ja kehittämisen.
  4. Yhteistyö tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa on hyvällä tasolla; lisää poikkitieteellistä yhteistyötä kuitenkin tarvitaan.
  5. Henkilötason verkostot ovat Suomessa poikkeuksellisen vahvat, ja niistä voi olla merkittävästi hyötyä luottamus- ja toimintaverkoston rakentamisessa.

Teollinen internet on nähtävä merkittävänä mahdollisuutena suomalaisille yrityksille. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan kannattaa verkostoitua; teollisen murroksen edessä kaikki oman verkoston toimijat hakevat omaa paikkaansa.

Erään vastaajan mukaan ”jos et tiedä mistä lähteä liikkeelle, puhu verkostosi kanssa – etsikää yhteisiä liikkeellelähtöjä”. Toisen vastaajan mukaan ”täytyy uskaltaa epäonnistua. On parempi tietää nopeasti, että suunta on väärä, kuin käyttää rahaa ja aikaa ylisuunnitteluun”.

– Yritysten pitäisi miettiä, kuinka ne rakentavat yhdessä suurempaa markkinaa ja markkinaosuutta, eikä jäädä suojelemaan saavutettuja asemia. Kun koko arvoketjulla menee hyvin, myös yksittäisellä yrityksellä menee hyvin. Joka tapauksessa kilpailuasetelma ja ansaintamallit tulevat muuttumaan. Kaikkein vaarallisinta on jäädä vain paikalleen odottamaan, Viitasaari toteaa.

Lue lisää:

kuva: 123rf.com / everythingpossible

Kommentit

Kommentoi