Työelämäyhteistyö ei näy yliopistojen rahoitusmallissa

Akateeminen työttömyys paisuu huolestuttavasti. Suhdanteet eivät ole parhaat mahdolliset, mutta huonoa työllisyystilannetta ei saa pitää väliaikaisena, ohimenevänä ongelmana.

Esimerkiksi talouden ytimeen eittämättä kuuluvassa Espoossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä nousi kevään aikana miltei 1 700 henkeen ja lisäystä oli vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna noin 400 (Länsiväylä 26.02.2014). Digitalisaatio ja teollisuudesta myös palvelualoille laajentuva kansainvälinen kilpailu ovat esimerkkejä, jotka mulllistavat yritysten asiantuntijatyön rekrytointi- ja osaamistarpeita kauas tulevaisuuteen.

– Yliopistoista valmistuvien työelämäyhteyksiä pitää rakentaa jo koulutuksessa, vaatii EK:n korkeakoulutuksen asiantuntija Marita Aho.

– Maailma menee eteenpäin ja osaamistarpeet muuttuvat niin nopeasti, että yliopisto-opetuksenkin pitää olla ketterää. Oppimisessa on entistä enemmän kyse siitä, että ollaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa viemään muutosta eteenpäin. Pelkkä aktiivisuus ei riitä, pitää pyrkiä proaktiivisuuteen eli edelläkävijyyteen ja tulevaisuuden tekemiseen, jatkaa Aho

Yliopistoille kyllä asetetaan entistä kovempia laatuvaatimuksia. Laatu olisi saamassa nykyistä enemmän painoarvoa muun muassa niiden rahoitusmallissa ensi vuoden alussa. Yhdeksi rahoituskriteeriksi nousee opiskelijapalaute.

– On käsittämätöntä, että opiskelijapalautteessa ei millään tavalla selvitetä, millä tavalla yliopisto rakentaa työelämäyhteistyötä ja auttaa opiskelijoita verkostoitumaan tulevaisuuden työnantajiensa kanssa, Aho ihmettelee.

Valmistuneiden työllistymiselle olisi ehdottoman eduksi, jos esimerkiksi erilaisia urapolkuja ja työllistymismahdollisuuksia avattaisiin ja avitettaisiin heti opintojen alkuvaiheissa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi