EVA Analyysi: Suomen työllisyys ja vienti keskittyneet suuryrityksiin

130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000 pienintä yritystä. Viennin keskittyminen on vielä suurempaa. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta viennistä. Muun muassa nämä asiat ilmenevät Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn analyysista Kuka Suomessa kasvaa? – Rakennemuutos näkyy työllisyydessä, viennissä ja investoinneissa.

Työllisyyden nettokasvu tapahtuu pienissä ja nuorissa yrityksissä. Analyysin mukaan tämä kasvua tavoittelevien yritysten joukko on Suomessa vähäinen. Suomessa on Japanin jälkeen OECD-maiden vanhimmat yritykset sekä matalin uusien yritysten työllisyysosuus koko työllisyydestä. Suomessa on myös suhteellisesti eniten yrityksiä, jotka eivät koskaan kasva yhtä henkilöä suuremmiksi.

Työllisyys on Suomessa kasvanut eniten yksityisissä palveluissa kymmenen viime vuoden aikana, yhteensä 143 000 henkilötyövuodella. Suurinta kasvu on ollut koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kohdalla. Suomessa työllisyys keskittyy suuryrityksiin, joista 130 suurinta työllistää 27 prosenttia kaikista yksityissektorin työllisistä.

Vienti työllisyyttäkin keskittyneempää

Analyysista käy ilmi, että Suomen vienti on vahvasti suurten yritysten varassa. Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosasta viennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta viennistä. Tuhannen suurimman osuus viennistä on 90 prosenttia.

Suomessa näyttäisi olevan vain vähän suuryrityksiä hieman pienempiä, niin sanottuja keskisarjan vientiyrityksiä. Analyysissa todetaan, että tällaisten yritysten rooli on ollut merkittävä esimerkiksi Saksan 2000-luvun talouskehityksessä.

Suomen teollinen pohja murenemassa

Teollisuudessa tehdyn työn määrä on supistunut kaikilla toimialoilla yhteensä 60 000 henkilötyövuodella vuodesta 2002. Noin puolet supistumisesta selittyy analyysin mukaan sillä, että teollisuusyritykset ovat ulkoistaneet palvelutoimintojaan palveluyrityksille. Toisinaan yrityksen toimiala voi puolestaan muuttua teollisuudesta palveluiksi. Näin ollen teollisuustöiden määrän supistuminen ei tarkoita niiden romahtamista.

Analyysin mukaan Suomen teollinen pohja olisi murenemassa. Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli 25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla. Koko tehdasteollisuuden tuotannollinen pääomakanta on supistunut. Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta, että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamat investoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessä vuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta.

Suunta parempaa kohti?

Toinen analyysin kirjoittajista, Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen uskoo synkästä yleiskuvasta huolimatta, että ilmassa on myös hentoja merkkejä paremmasta.

– Myönteisin merkki on se, että yritysrakenteiden muutoksiin liittyvä luova tuho on kääntymässä luovaksi uudistumiseksi. Tämä näkyy niiden yritysten kasvuna, jotka eivät ole tuhoutuneet ja joissa on menestymisen mahdollisuudet, Rouvinen sanoo.

Analyysin toinen kirjoittaja on Etlatiedon tutkija Mika Pajarinen.

Lue lisää: Kuka Suomessa kasvaa? (pdf)

Kuva: 123rf.com, pevgeniy

Kommentit

Kommentoi