Mistä syntyy Suomen uusi design?

Häviääkö perinteinen suomalainen design maailmaan tuuliin, kun valmistava teollisuus kaikkoaa Suomesta ja taiteilijoiden yhteys tuotantoon heikkenee? On kiire panostaa suomalaiseen muotoiluosaamiseen ja alan työpaikkoihin, arvioi taidealan yrittäjä ja kansainvälisesti palkittu taiteilija Päivi Rintaniemi.

Talouden taantuma ulottaa pitkittyessään kouransa välillisesti myös taidealan ammattilaisiin. Nykyiset ammattilaiset menettävät asiakkaitaan ja uudet koulutettavat harjoittelu- ja työpaikkoja. Uutta osaamista ja uusia mestareita ei pääse syntymään riittävästi, jotta Suomi voisi hyödyntää itse kouluttamiaan designosaajia teollisessa tuotannossaan ja viennissään.

– Täällä on jääty kiinni liikaa menneisiin vuosikymmeniin ja vanhoihin mestareihin. Halutaan uutta, mutta ei uskalleta tehdä rohkeita ratkaisuja, eikä hyödyntää jo luotua ammattiosaamista, Rintaniemi kritisoi.

Amfora-yrityksen perustajana ja kansainvälisesti monin tavoin palkittuna taiteilijana Rintaniemi on huolissaan siitä, ettei taiteilijoiden koulutus johda Suomessa riittävästi yhteistyöhön valmistavan teollisuuden kanssa. Taidealan koulutettu nuori sukupolvi ei harjaannu kasvamaan uusiksi muotoilun ammattilaisiksi.

– Olen hämmästyneenä seurannut kuinka meillä on varaa heittää menemään vuosikymmenien aikana rakennettu hieno pedagoginen pohja, jonka mukaan oman sukupolveni taiteilijat ovat voineet luoda ja menestyä maailmalla.

– Jo nyt monta sukupolvea koulutettuja taiteilijoita ovat hävinneet tai pudonneet jonnekin. Missä näkyy alan koulutus? Mihin koulutetut alan ihmiset sijoittuvat tai häviävät? Suomessa pitäisi käden taidot ja koulutus miettiä kokonaan uudelleen. Käden taidot ja taiteellinen työskentely kehittävät analyyttistä ajattelua, ympäristön tarkkailua ja havainnointia. Ne ovat perustaa, jonka pohjalta taiteilija kasvaa ja kehittyy muotoilijaksi ja hyödyntää osaamistaan joko taiteilijana, tai teollisuudessa.

Päivi Rintaniemen yritys Amfora palvelee verkkokaupan kautta koko maailmaa.
Päivi Rintaniemen yritys Amfora palvelee verkkokaupan kautta koko maailmaa.

Kaukoitä haukkasi tuotantoa

– Valmistuksen hävitessä maailmalle tuotteita voidaan nykyään myydä suomalaisen muotoilun nimissä. Mitä on suomalainen muotoilu? Suomen kansalaisen muotoilema tuote Kiinassa, vai kiinalaisen muotoilema tuote Suomessa? Vai kiinalaisen muotoilema Kiinassa valmistettu tuote suomalaiselle yritykselle?

Kaukoidän ryntäys Euroopan markkinoille 2000-luvun vaihteessa oli iso haaste koko Euroopan suurille tehtaille ja kaatoi monia. Moni yritys vei valmistuksen Aasiaan.

Mutta nyt kuluttajien kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan on herännyt. Tilanne tarjoaisi suomalaisillekin pienille ja keskisuurille yrityksille uusia mahdollisuuksia. Siksi on pidettävä kiinni laadusta ja kilpailukyvystä, sekä hyödynnettävä kotimainen koulutus.

– Jos suomalainen tuote on tehty kansainvälisen laatuluokituksen mukaisesti ja kilpailukyky on kohdillaan, mm. verkkokauppa tarjoaa nyt uusia mahdollisuuksia pienille yrityksille. Meidän Amfora-yritys palvelee verkkokaupan kautta koko maailmaa Japanista Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

– Kannustavaa palautetta on myös kansainvälinen yhteistyö alan ammattilaisten kanssa, Rintaniemi kertoo.

Taitelija on myös yrittäjä

– Ei ole erikseen käsityöyrittäjiä ja muita yrittäjiä. On vain kannattavaa tai kannattamatonta liiketoimintaa, Päivi Rintaniemi kiteyttää.

Äänessä on taitelija ja yrittäjä, joka on kulkenut omalla alallaan pitkän tien taiteen maisterista menestyväksi ja palkituksi taidealan yrittäjäksi.

Rintaniemi oivalsi jo parikymmentä vuotta sitten alan opetustehtävät jätettyään, että vain kovalla osaamisella ja omaleimaisuudella voi menestyä maailmalla. Nimenomaan voi, sillä menestys vaatii paitsi hyvän peruskoulutuksen, myös mittaamattomasti muutakin kuin idean ja halun menestyä.

Päivi Rintaniemi on tunnettu esimerkiksi veistoksistaan.
Päivi Rintaniemi on tunnettu esimerkiksi veistoksistaan.

– Se vaatii uusien käytäntöjen luomista, yrittäjyyteen liittyvien asioiden opettelua ja koulutusta, oikeita rekrytointeja, markkinointia, verkostoitumista, epäonnistumisen sietämistä ja nykyisin entistä enemmän taistelutahtoa. Tämä kaikki tulee oman alan hyvän perusosaamisen lisäksi.

– Myös työllistämisen keinoja olisi kehitettävä yrittäjäpohjaisempaan suuntaan. Nykyisin työnantajavelvoitteet ovat käsityöyrittäjille mahdoton yhtälö. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että työllistämällä toisen, halvaannutat oman työskentelysi, koska sinusta tulee työnantaja. Byrokratia kaappaa ison osan energiastasi ja resursseistasi. Yrittäjäksi haluaville tarvittaisiinkin runsaasti muuta sen alan lisäkoulutusta.

Päivi Rintaniemi ehdottaa pienyrittäjille ”rinnakkaistyöskentelymallia”, jossa ilman suurempia byrokraattisia vastuita voidaan sitoutua työskentelemään tasavertaisesti ilman työnantaja-työntekijä-asetelmaa.

Luovat alat synnyttävät arvoa

Päivi Rintaniemi pitää arvokkaana, että vuonna 2008 käynnistetty luovien alojen strateginen hanke on nyt saanut jatkoa. Työ on liitetty osaksi työ- ja elinkeinoministeriön normaalia toimintaa, kun se sitä ennen oli erillinen hanke.

Luovilla aloilla on erityinen merkitys edelleen esimerkiksi aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmassa, jollaiseksi eri hankkeita yhdistettiin tämän vuoden huhtikuussa hallituksen periaatepäätöksellä.

Aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelma vuosille 2014- 2020 kokoaakin yhteen hallitusohjelmaan kirjatut aineettomien oikeuksien strategian, luovan osaamisen liiketoiminnan edistämisen sekä kansallisen muotoiluohjelman politiikkatoimet.

Suomesta löytyy nykyään paljon mielenkiintoisia yrityksiä, joissa uskotaan sitkeästi omaan osaamiseen ja brändiin. Niitä vain saisi syntyä eri puolille maata vauhdilla lisääkin luomaan uusia työpaikkoja. Nykyisten yritysten vahvuuksia on tärkeää vahvistaa.

– Lapuan Kankurit on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on menestynyt hyvän suunnittelun ja poikkeuksellisesti uusien, ennestään tuntemattomien nimien kanssa. He ovat tuottaneet kansainvälisestikin kiinnostavia tuotteita. Se kertoo rohkeudesta ja näkemyksellisyydestä, Rintaniemi sanoo.

Maailmalta vauhtia

Päivi Rintaniemi sai vuosi sitten arvostetun kansainvälisen Premio Faenza -pääpalkinnon Italiassa. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Suomessa Muotoilun valtionpalkinto. Näiden lisäksi Rintaniemi on saanut kymmenkunta muuta palkintoa, apurahoja ja osallistunut aktiivisesti lukemattomiin kotimaisiin ja ulkomaisiin näyttelyihin.

Parhaillaan Rintaniemi on työskentelemässä Milanossa residensissä, joka sisältyi Premio Faenza -palkintoon. Hänen töitään oli esillä myös Lontoossa Collect International Art Fair – näyttelyssä Saatchi Galleriassa.

Amforan käyttöesineet, kuten maljakot puhuttelevat erityisesti aasialaisia kuluttajia.
Amforan käyttöesineet, kuten maljakot puhuttelevat erityisesti aasialaisia kuluttajia.

Rintaniemen töitä on ollut näyttelyissä Saksassa, Norjassa, Ruotsissa, Italiassa, Tanskassa ja Virossa. Syksyllä on suuntana Japani.

Yritykset ja eri organisaatiot ovat myös tuotteiden tilaajia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan ensimmäinen vuosilahja vuonna 2007 on Päivi Rintaniemen suunnittelema EVA-malja.

Päivi Rintaniemi on itse valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Hänen kurssinsa oli viimeinen, jonka tunnettu keramiikkataiteilija, yliopettaja Kyllikki Salmenhaara valitsi sisään.

Päivi Rintaniemen suunnittelemat ja Amfora-yrityksen valmistamat käyttö- ja taide-esineet puhuttelevat erityisesti aasialaisia kuluttajia, etenkin japanilaisia, mutta myös yhä suurempaa joukkoa nuoria eurooppalaisia kuluttajia.

Teksti: Eija Lampi, kuvat: Amfora, Sofia Rintaniemi

Kommentit

Kommentoi