Henkilöstöpalveluala luottaa tulevaisuuteen

Talouden hitaasta kasvusta huolimatta henkilöstöpalvelualan yritykset näkevät tulevaisuutensa valoisana. Peräti joka toinen yritys luokittelee itsensä voimakkaasti kasvuhakuiseksi.

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on selvittänyt jäsenyritystensä tulevaisuudennäkymiä. Liitolla on noin 300 jäsenyritystä, joista kaksi kolmasosaa vastasi kyselyyn.

Tulosten perusteella alan yritykset ovat myönteinen valopilkku suomalaisessa yrityskentässä: noin puolet vastaajista luokitteli itsensä voimakkaasti kasvuhakuisiksi ja 40 prosenttia uskoi pyrkivänsä kasvamaan säilyttääkseen nykyisen asemansa.

Kolme neljäsosaa vastaajayrityksistä arvioi, että liikevaihto nousee selvästi tai jonkin verran tänä vuonna. Kasvuodotukset ovat siten parantuneet viime vuodesta.

– EVA:n tuoreessa Kuka Suomessa kasvaa? -analyysissa kritisoidaan suomalaisia yrityksiä siitä, että vain harva tavoittelee kasvua. Henkilöstöpalvelualalla kasvua hakevia yrityksiä on runsaasti, liiton toimitusjohtaja Merru Tuliara huomauttaa.

Työntekijät ja työpaikat löytämään toisensa

Kehno taloustilanne näkyy kuitenkin myös henkilöstöpalvelualalla. Vuokratyöntekijöiden määrä väheni viime vuonna 10–15 prosenttia edellisvuodesta. Myös rekrytointien määrä väheni.

Työntekijöitä vuokrataan ja rekrytoidaan jäsentutkimuksen mukaan eniten ravintola-alalle, varastotyöhön, kaupan alalle sekä toimisto- ja taloushallinnon ja rakennus- ja metallialan töihin. Ulkoistuspalvelujen piirissä oli eniten työntekijöitä call center – ja contact center -työssä, varasto- ja metallialalla.

– Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on tärkeä rooli työntekijöiden ja työpaikkojen yhdistämisessä. Kun yritykset kasvavat, ne voivat edistää tehokkaammin työmarkkinoiden toimivuutta, Tuliara arvioi.

Alan yritykset on totuttu näkemään lyhytaikaisen työn tarjoajina. Käsitys muuttuu pikku hiljaa, sillä yhä useammin yritykset yhdistävät työn pirstaleita kokoamalla osa- ja määräaikaisista töistä kokoaikaisempia ja pidempiaikaisia.

Myös yhä useampi vuokratyöntekijä työskentelee vakituisessa työsuhteessa. Vakituisten työsuhteiden määrä on kasvanut vuodessa 13 prosenttia.

– Vuokratyötä tehdään tyypillisesti työn joustavuuden vuoksi eli suurin osa vuokratyön tekijöistä ei edes halua vakituista työpaikkaa henkilöstöpalvelualan yrityksestä, Tuliara kertoo.

Haasteena ammattitaitoisten työntekijöiden puute

Vastaajat pitivät alan suurimpana haasteena ammattitaitoisen työvoiman löytämistä. Selvityksen mukaan vaikeuksia oli nyt 67 prosentilla yrityksistä, kun vastaava luku viime vuonna oli 57 prosenttia.

Vaikeinta ammattitaitoisen työvoiman löytäminen on rakennus- ja metallialalla sekä IT-alalla. Eniten pulaa on kokeista, kirvesmiehistä, kirjanpitäjistä, palkanlaskijoista, siivoojista, IT-asiantuntijoista ja tarjoilijoista.

– Ammatti-ihmisille löytyy alalta töitä. Jäsenyrityksillämme on runsaasti asiakkaita, jotka ottaisivat paljon nykyistä enemmän työntekijöitä, jos niitä vain löytyisi, Tuliara sanoo.
Kuva: Dora Cheffi-Arab / Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Henkilöstöpalveluala luottaa tulevaisuuteen
  1. Kai Haavisto sanoo:

    Jos henkilöstö hallinnon osaajista on pulaa, niin miksi hyväksytään TE-keskusten mielivalta työttömien koulutuksessa. Koulutuspaikkoja liian vähän: yhtä paikkaa hakee 10 -20, eli työvoimasta ei olisi pulaa jos TE-keskukset eivät olisi tulppana. Ja kun työvoimakoulutukseen ei pääse, niin miksi TE-keskukset tekee kaikkensa estääkseen työttömien omaehtoisen opiskelun. Sivutoiminen opiskelu on sallittua, mutta jos opiskelee, niin TE-keskus katkasee päivärahan ja ”selvittää” asiaa. Jos opiskelu edellyttää alle 25 tuntia viikossa on ilman selvityksiäkin selvää, että kyse on sivutoimisesta opiskelusta. Mutta kun selvitykseen menee jopa yli 2 kk, jonka aikana päivärahaa ei makseeta on selvää, että monikaan työtön ei voi lailista oikeuttaan käyttää ja opiskella.

    TE- keskukset näyttävät pitävän varsnkin pitkäaikaistyöttömiä kelvottomanana työvoiman, joka saa pysyä työelämän ulkopuolella. Onko siis EKn puhe työvoimapulasta vain tyhjää puhetta? Jos ei niin EK voisi vaatia selvitystä siitä miksi työttömän opiskelu on niin vaikeaa toteuttaa.

Kommentoi