KKV selvitti: Tekijänoikeusjärjestöjen asema ongelmallinen – puutteita läpinäkyvyydessä

Tekijänoikeusjärjestöjen markkina-asemaan ja lisensiointikäytäntöihin liittyy monia ongelmia, käy ilmi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tuoreesta selvityksestä.

KKV julkaisi selvityksensä kotimaisten tekijänoikeusjärjestöjen ja tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuudesta 30.6. Selvityksessä tutkittiin neljän keskeisen tekijänoikeusjärjestön – Teoston, Gramexin, Kopioston ja Tuotoksen – lisensointipolitiikkaa suhteessa teoksia käyttäviin yrityksiin. Teosto edustaa musiikin säveltäjiä ja sanoittajia, Gramex esittäviä taiteilijoita ja äänitetuottajia, Kopiosto esimerkiksi kirjankustantajia ja Tuotos elokuva- ja av-tuottajia.

Ongelmallisiksi koettiin erityisesti lisensointi- ja hinnoittelukäytännöt, sopimusehdot ja yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän toteutus. Ne eivät raportin mukaan täytä avoimuuden, läpinäkymättömyyden ja osapuolten tasapuolisen kohtelun kriteereitä.

– Sopimusten läpinäkymättömyys on ongelma. Kun käyttäjät eivät tunne hintamekanismeja, he eivät voi tietää, ovatko sopimukset hintaperusteisesti oikeudenmukaisia. Järjestöillä on edustamallaan alalla määräävä markkina-asema, ja ne voivat sanella, mikä hintalappu tuotteelle laitetaan, sanoo EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori.

Digitalisoitunut aika vaatii uudistuksia

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä, joka Suomessa pohjaa laitemaksuin perittäviin yksityisen kopioinnin korvauksiin, sisältää nykyisessä toimintaympäristössä selvityksen mukaan paljon ongelmia, jotka voitaisiin korjata etsimällä nykyisen mallin tilalle moderni, digitaaliseen aikaan sopiva ratkaisu.

Samoja ongelmakohtia pohditaan digitalisoituneessa ajassamme niin Suomessa kuin koko EU:ssa. Tilalle tulee KKV:n mukaan löytää ratkaisu, joka vastaa tätä aikaa ja aiheuttaa nykyistä vähemmän markkinahäiriöitä kuluttajakaupassa.

– Nyt kuluttaja maksaa samasta sisällöstä moninkertaisesti, eikä välttämättä edes tiedä laitteessa perittävän hyvitysmaksun osuutta. Eri laitteiden vähittäishinnassa perittävää hyvitysmaksua ei informoida avoimesti kuluttajien suuntaan ja sen osuus voi olla jopa useita kymmeniä prosentteja laitteen myyntihinnasta, Tähtivuori sanoo.

KKV esittää myös, että tekijänoikeusjärjestöistä riippumaton taho toteuttaisi vuosittain kopiointitutkimuksen hyvitysmaksun oikean suuruuden määrittämiseksi.

– Pidämme puolueettoman tahon toteuttamaa hyvitysmaksututkimusta hyvin kannatettavana. Elinkeinoelämä on peräänkuuluttanut tutkimustoiminnan kehittämistä jo vuosikausia, Tähtivuori sanoo.

 

EK:n näkemyksiä selvitykseen

Elinkeinoelämä pitää selvityksen toteuttamisesta erittäin tärkeänä ja tarpeellisena toimenpiteenä analysoitaessa tekijänoikeusjärjestelmän ja -sääntelyn uudistamisen tarpeita kansallisista lähtökohdista käsin.

Tekijänoikeuksia käyttävät tahot ovat jo pitkään viestittäneet tekijänoikeusmarkkinoilla ilmenneistä ongelmista, mutta ennen valtioneuvoston toimenpideohjelmia (IPR strategiaa ja Terveen kilpailun ohjelmaa) ei kokonaisvaltaista neutraalin tahon tekemää nykytilanteen kartoitusta ongelmineen ja kehittämistarpeineen ole aikaisemmin toteutettu.

KKV:n johtopäätökset tekijänoikeusjärjestelmän monimutkaisuudesta, läpinäkymättömyydestä ja muista esille nostetuista ongelmakohdista ovat myös tekijänoikeuksia käyttävien elinkeinoelämän toimijoiden piirissä tuttuja ja niiden esille nostamisesta pidetään tärkeänä. Tekijänoikeussääntelyn ja – markkinoiden toiminnan kehittäminen vastaamaan digitaalisen maailman tarpeisiin edellyttää nykyrakenteiden ja toimintatapojen kriittistä arviointia ja sitä kautta avointa vuoropuhelua uusien ratkaisumallien löytämiseksi.

EU:n helmikuussa antama kollektiivihallinnointia koskeva direktiivi ja sen pohjalta keväällä käynnistynyt direktiivin kansallinen voimaansaattaminen ovat osa tätä keskustelua ja prosessia kohtia tekijänoikeusjärjestöjen avoimempaa ja hyvän hallinnon periaatteita vastaavaa toimintaa, mutta lisäksi asian tarkastelu puhtaasti myös kansallisen tason tarpeista lähtien nähdään EK:ssa tarpeellisena ja välttämättömänä.

Hankkeen tausta

Selvityksen tarpeellisuus kirjattiin jo 26.3.2009 julkistettuun kansalliseen aineettomien oikeuksien strategiaan, joka lisäsi lukuisia toimenpiteitä aineettomien oikeuksin, ml. tekijänoikeuksien, tehokkaammaksi hyödyntämiseksi markkinoilla.

Selvitys oli myös olennainen hanke hallituksen vuonna 2012 käynnistämässä terveen kilpailun edistämisohjelmassa, osa sen digitaalisia markkinoita koskevaa toimenpidekokonaisuutta. Elinkeinoelämä on vahvasti tukenut jo vuosia hankkeen toteuttamista eli tekijänoikeusjärjestöjen lisensiointitoiminnan tarkastelua kilpailupoliittisesta näkökulmasta.

EU:n direktiivi tekijänoikeuksien kollektiivihallinnoinnista ja musiikkiteosten rajat ylittävästä lisensioinnista käsittelee osittain samaa asiaa EU:n tasolla. Sen tavoitteena on parantaa kollektiivihallinnointia toteuttavien tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä ohjata järjestöjen toimintaa vastaamaan paremmin hyvän hallinnon. Direktiivin kansallisen voimaansaattamisen valmistelu on parhaillaan käynnissä Opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi