EVA tarjoilee eurooppalaisia reseptejä rakenneuudistukseen

Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen vaatii monien olemassa olevien rakenteiden suuria uudistuksia. Tämä tarkoittaa niin Suomelle kuin monelle muulle Euroopan maalle suuria muutoksia.

Toimittaja Raine Tiessalo on tehnyt Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAlle raportin Euroopan parhaat reseptit. Se esittelee 14 toimivaksi todistettua rakenneuudistusta eri puolilla Eurooppaa. Esimerkkireformit on poimittu aloilta, jotka ovat kovien paineiden alla myös Suomessa: julkinen talous, kilpailukyky, eläkejärjestelmä, terveydenhuolto, koulutus ja työmarkkinat.

Viro loistaa velkakurillaan

Kreikan talouden romahdettua myös Suomessa huomattiin, että velkaantumisella on rajansa. Pitkäaikainen yli varojen eläminen voi johtaa valtaviin ongelmiin.
Selkein velkaantumisen mittari on Tiessalon mukaan velkasuhde eli julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen, jota on syytä tarkkailla useamman vuoden trendinä. Suomen velkasuhteen ennustetaan nousevan lähivuosina yli 60 prosentin.

Euroopan maista Sveitsi ja Viro eivät ole velkaantuneet edes huonoina aikoina. Niiden hyvä velkatilanne ei raportin mukaan ole sattumaa, sillä molemmissa maissa on käytössä velkajarru.

Sveitsin mallin perustuu siihen, että suhdannekorjatut menot eivät saa ylittää tuloja. Sveitsissä velkajarru otettiin käyttöön vuonna 2003, josta lähtien velan suhde bruttokansantuotteeseen on pienentynyt jatkuvasti.

Virossa lainsäädäntöön on puolestaan kirjattu velkasääntö, joka estää velkasuhteen kasvamisen yli tietyn rajan. Velkajarrun ansiosta Viron velkasuhde on noin kymmenen prosentin tasolla, ja velkaantuminen on euroalueen matalinta.

Toimivaa ja tehokasta terveydenhuoltoa

Vanhanaikaisen terveydenhuoltojärjestelmän uudistaminen on Suomelle tärkeä tehtävä. Euroopan maista muun muassa Hollanti on onnistunut uudistuksessaan hyvin.
Hollannilla oli ennen uudistuksia monia yhtäläisyyksiä Suomen nykyjärjestelmän ongelmien kanssa. Jonotusajat hoitoon olivat pitkät, eikä kansalaisilla ollut tietoa hoidon tuottajien laadusta. Lisäksi julkisen terveydenhuollon piirissä olleet eivät käytännössä voineet valita eri lääkäreiden tai sairaaloiden välillä.

Hollannin nykyinen malli perustuu yksityisiin vakuutuksiin sekä julkisen vallan ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön. Vakuutuspohjaisuutta on kritisoitu siitä, että vakuutusyhtiöiden ja palveluntuottajien väliset neuvottelut painottuvat liikaa hintaan laadun parantamisen sijasta. Yli puolet hollantilaisista on kuitenkin sitä mieltä, että maan terveydenhuoltojärjestelmä toimii hyvin.

Tanskan terveydenhuoltojärjestelmän menestys pohjautuu puolestaan internet-pohjaisten tietojärjestelmien kehitykseen. Digitalisoinnin nähdään raportin mukaan pienentävän kuluja ja parantavan hoidon laatua. Muun muassa kansalaisille on tarjolla sundhed.dk-palvelu, joka mahdollistaa esimerkiksi potilaiden ja hoitoammattilaisten vuorovaikutuksen.

Eläkepommin purku eurooppalaisittain

Väestön ikääntyessä eläkejärjestelmän uudistaminen on noussut Suomessa yhdeksi tärkeimmistä talouteen vaikuttavista tekijöistä. Eläkeuudistus on raportin mukaan toteutettu onnistuneesti esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmat maat menestyvät OECD:n arviossa, jossa suhteutetaan julkisten eläkemenojen tulevaa kehitystä kansantuotteeseen.

Tanskassa eläkeikä joustaa eliniänodotteen mukaan. Näin pyritään pitämään eläkejärjestelmän menot hallinnassa. Ruotsissa taas ansioeläkkeelle on automaattinen korjain, joka nostaa tai laskee eläkkeen tasoa riippuen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä ja eliniänodotteesta.

– Siinä missä Ruotsissa eläkkeiden taso joustaa talouden yleisen kehityksen mukana, Tanskassa eläkeikä joustaa mekaanisesti, kun elinajanodote nousee, Tiessalo kärjistää.

Suomalaisessa järjestelmässä joustavat Tiessalon mukaan ennen kaikkea eläkemaksut ja nekin ylöspäin.

Työmarkkinoiden on joustettava

Globaalistuvassa maailmassa työmarkkinoiden joustavuus käy yrityksille yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Joustot tarkoittavat esimerkiksi, että palkat, työehdot ja joskus myös työpaikkojen määrä voivat myötäillä yrityksen taloustilannetta.

Työmarkkinoiden tulee Tiessalon mukaan joustaa niin työnantajan kuin työntekijän ollessa kyseessä. Työpaikan vaihtamisen tulee olla jouhevaa ja samalla työttömyysjärjestelmän tulee toimia tehokkaasti.

Raportti nostaa Tanskan joustoturva-mallin Euroopan toimivimmaksi. Se pohjautuu joustavaan palkkaamiseen ja irtisanomiseen, hyvään työttömyysturvaan sekä tehokkaaseen työllistämispolitiikkaan. Työttömäksi joutuvaa varten Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyysvakuutus, jonka yli puolet tanskalaisista on hankkinut.

Raportissa todetaan, että kun irtisanominen maksaa suomalaiselle työnantajalle keskimäärin kymmenen viikon palkan, Tanskassa siitä ei juuri synny kustannuksia. Samalla Tanskassa panostetaan reippaasti työttömien työllistämiseen.

Rakenteita on muutettava ennemmin tai myöhemmin

Tiessalon mukaan useimpia rakenneuudistuksia yhdistää se, että vaikka uudistus voi olla kipeä, sen lykkääminen voi käydä kohtalokkaaksi. Mitä myöhemmin uudistuksiin ryhdytään, sitä hankalammaksi ja kalliimmaksi niiden toteuttaminen voi tulla. Raportti alleviivaa, että rakenneuudistukset voidaan tehdä poliittisilla päätöksillä.

Tiessalo muistuttaa, että rakenneuudistuksia ei voida suoraan kopioida maasta toiseen, mutta onnistunut muutos edellyttää kolmea asiaa: yksimielisyyttä ongelmasta, toimivaa demokratia ja yhteistä etua.

www.eva.fi

EVA Raportti: Euroopan parhaat reseptit – 14 testattua rakenneuudistusta (pdf)

Teksti: Mari Lehtonen, kuva: EVA

Kommentit

Kommentoi