Sanomalehden tulevaisuus on monen muuttujan summa

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT julkaisi syyskuussa kirjan Sanomalehti uudessa mediamaisemassa. Kirja käsittelee lehdistön tulevaisuutta, sen uhkakuvia ja mahdollisuuksia eri näkökulmista.

Kirjassa esitetään kolme skenaariota sanomalehdistön tulevaisuudesta. Ensimmäisen mukaan lehdistön alamäki jyrkkenee ja printtimedia joutuu ennen kaikkea taloudelliseen ahdinkoon. Toisen version mukaan tilanne säilyy ennallaan, jolloin perinteisen sanomalehden aseman merkitys vähenee ja verkkolehtien puolestaan vahvistuu. Kolmas skenaario ennustaa sanomalehdille uutta nousua uudenlaisten liiketoimintamallien ja innovaatioiden kautta.

Sanomalehtien liiton liittojohtaja Jukka Holmbergin mukaan on todennäköisintä, että kaikki kolme näkymää toteutuvat osittain.

– Sanomalehtiala on muutoksessa ja hakee uusia toimintamalleja sekä pyrkii sopeutumaan kuten mikä tahansa ala.

Sanomalehtien lukeminen on lisääntynyt

Sanomalehdistön nykytilanne on Holmbergin mukaan kahtalainen. Yhtäältä sanomalehti kaikkine muotoineen tavoittaa enemmän ihmisiä kuin koskaan, useita kertoja päivässä.

– Tuoreen Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan sanomalehtien lukeminen on lisääntynyt ja niitä luetaan yhä useammalla tavalla. Painettu lehden versio on edelleen ylivoimaisesti suosituin tapa sanomalehtisisällön seuraamiseen, Holmberg kertoo.

Toisaalta painetulla lehdellä menee liiketaloudellisesti aiempaa huonommin, sillä se saa mediamainonnasta entistä vähemmän tuottoja. Talouden taantuma lisää kuluttajien varovaisuutta ja heikentää näin sanomalehtien tilannetta. Holmbergin mukaan taloutta tärkeämpi muutostekijä on kuitenkin digitalisoituminen.

Tuottojen osalta sanomalehtien tilanne tällä hetkellä heikkenee, mutta tasapaino löytyy uusien sisältöjen ja digitaalisten palvelujen kautta, Holmberg uskoo.

Syökö digitaalisuus printin?

Holmbergin mukaan tulossa on pitkä muutosvaihe, jonka myötä painopisteet digi- ja painotuotteiden välillä muuttuvat. Holmberg ei usko digisisällön korvaavan painettua lehteä kokonaan.

– 94 prosenttia sanomalehtien tuotoista tulee tällä hetkellä painotuotetoiminnasta ja 6 prosenttia digitaalisesta. Digitaalisen osuus kasvaa vauhdilla, mutta pelkästään siihen siirtyminen ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa taloudellisesti järkevää.

Myös Sanomalehti uudessa mediamaisemassa -kirjan toimittanut tutkija Katja Lehtisaari uskoo, että sanomalehdistö tarvitsee innovaatioita ja uusia toimintatapoja.

– Lukutottumukset muuttuvat ja yleisöt pirstaloituvat. Paperilehdelläkin on edelleen yleisönsä, joten pelkkään digitaalisuuteen satsaaminen ei välttämättä ole ratkaisu, vaan toimivien printtilehden ja digijulkaisemisen yhdistelmien löytäminen.

Lehtisaari mainitsee tuoreena esimerkkinä Financial Timesin paperilehden uudistuksen. Lehti kertoo tähdänneensä paitsi parempaan lukukokemukseen, myös siihen, että ulkoasu toimii entistä paremmin digitaalisten alustojen kanssa.

Yleisön tarpeet entistä keskeisemmässä roolissa

Lehtisaaren mukaan digitaalisuus tuo yleisön yhä enemmän osalliseksi sisältöjen tuotantoon. Verkkoviestintään liittyy myös olennaisesti kokemusten jakaminen sekä niistä keskustelu.

– Päätoimittajille ja toimitusjohtajille tehdyn kyselyn perusteella sosiaalisen median roolin nähdään sanomalehdissä kasvavan lähitulevaisuudessa sekä yleisösuhteen ylläpidossa että sisällöntuotannossa, Lehtisaari kertoo.

Lehtisaari mainitsee että sanomalehtien uudet liiketoimintamahdollisuudet voivat liittyä esimerkiksi niin sanotun Big datan ja avointen tietovarastojen hyödyntäminen. Yhtenä mahdollisena sanomalehden kilpailukyvyn kasvattamiskeinona hän näkee digitaalisen painamisen.

– Yksi tulevaisuuden trendi saattaa olla esimerkiksi kansainvälisten lehtien digitaalinen painaminen pieninä painoksina entistä lähempänä lukijaa. Esimerkiksi Ruotsissa on kokeiltu myös irtonumeroiden tulostamista automaateilla, mutta toistaiseksi tällaiset kokeilut ovat maailmalla olleet kannattamattomia, Lehtisaari toteaa.

 

Teksti: Mari Lehtonen, kuva: 123rf.com, goodluz

Kommentit

Kommentoi