Euroopan elinkeinoelämä kampanjoi aineettoman omaisuuden suojaamiseksi

Elinkeinoelämän eurooppalainen kattojärjestö BusinessEurope kampanjoi tänä syksynä näkyvästi aineettoman omaisuuden suojaamisen puolesta. Aineettoman omaisuuden merkitystä kasvulle ja kilpailukyvylle ei vielä täysin tunnisteta.

Läheskään kaikki eurooppalaiset yritykset eivät ole vielä havahtuneet, miten tärkeää niiden on suojata aineeton omaisuutensa ja miten suuri merkitys niin sanotuilla aineettomilla oikeuksilla (IPR-oikeuksilla) on liiketoiminnalle.

Puhumattakaan vaikutuksista yrittäjyyteen, talouteen, kasvuun, innovaatioihin ja luovaan tuotantoon koko Euroopassa.

– Aineettomien oikeuksien merkityksen tunnistaminen on jäänyt liian vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Kampanja pyrkiikin parantamaan IPR-asioiden tunnettuutta myös päättäjien keskuudessa, EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori sanoo.

Lisää yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista

BusinessEurope korostaa yhteistyön merkitystä IPR-tietoisuuden parantamisessa. Kansalliset patentti- ja rekisteriviranomaiset, elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset voivat kaikki antaa panoksensa.

– Tämän päivän nopeasyklisessä digitaalisessa maailmassa aineettoman omaisuuden suojaaminen ja sen oikea ajoitus ovat usein haasteita erityisesti pk- ja startup-yrityksille, Riikka Tähtivuori sanoo.

– On myös tärkeää osata torjua piratismia, tuoteväärennöksiä ja muita IPR-loukkauksia, joita tapahtuu enenevässä määrin rajat ylittävässä toiminnassa, kuten EU:n halki kulkevissa transitokuljetuksissa ja nettikaupassa.

BusinessEuropen julkaisussa Intellectual property is key for innovation, creation, entrepreneurship, growth & jobs, trade and society (pdf) käydään laajasti läpi aineettomien oikeuksien merkitystä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Lisäksi esitetään kymmenen suositusta IPR-tietoisuuden parantamiseksi.

Riikka Tähtivuori nostaa esiin neljä tärkeää suositusta:

  1. Aineettomien oikeuksien osaamista pitää edistää laajasti koko arvoketjussa aina opetuksesta ja koulutuksesta yritysten johtoon asti.
  2. Yhteiskunnan eri sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä pitää tehostaa ja parhaita käytänteitä jakaa toimijoiden kesken.
  3. Aineettoman omaisuuden suojaaminen pitää saada Euroopassa kustannustehokkaammaksi ja käyttäjille yksinkertaisemmaksi.
  4. Eurooppaan on luotava aineettomille oikeuksille ystävällinen toimintaympäristö.

Suomessa herätty, mutta työ jatkuu

Suomessa tietoisuutta aineettoman omaisuuden suojaamisesta ja merkityksestä liiketoiminnassa on pyritty parantamaan muun muassa jo viisi vuotta sitten lanseeratulla ja kertaalleen päivitetyllä IPR-strategialla.

Viime keväänä valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta.

– Tilanne on meillä yleisesti ottaen parempi kuin monessa muussa EU-maassa. Suomessa herättiin jo viime vuosikymmenellä IPR-oikeuksien merkitykseen kasvun mahdollistajana ja kantavana voimana liiketoiminnassa, Riikka Tähtivuori kertoo.

Osaamisen ja tietoisuuden levittämistä yhteiskunnan eri sektoreille on kuitenkin jatkettava, jotta edellytykset aineettomaan arvonluontiin paranisivat erityisesti pk-yrityksissä. EK on ollut mukana järjestämässä tietoiskuja IPR-asioista yhdessä Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin sekä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa eri puolilla Suomea. Työ jatkuu edelleen.

EU:n taloudesta jo puolet IPR-intensiivistä

Euroopan komissio teetti viime vuonna yhdessä Euroopan patenttiviraston (EPO) ja EU:n tavaramerkkiviraston (OHIM) kanssa selvityksen immateriaalioikeuksien merkityksestä EU:n taloudelle ja työllisyydelle.

Selvityksen mukaan IPR-intensiivisen teollisuuden osuus on 50 prosenttia koko EU:n taloudesta, 39 prosenttia BKT:stä ja 26 prosenttia työllisyydestä (59 miljoonaa ihmistä).

Aineettomia oikeuksia, kuten patentteja, tavaramerkkejä, mallisuojaa ja tekijänoikeuksia hyödyntävät toimialat ovat yleisesti muita toimialoja merkittävämpiä vientialoja ja niiden palkkataso nousee keskimääräistä korkeammaksi. Suomessa tämän toimialan (lisenssimaksut ja rojaltit) kauppatase on ollut runsaat 1 miljardia euroa ylijäämäinen vuosina 2011–2012.

Selvityksen mukaan piratismi ja tuoteväärennökset aiheuttavat sekä suuria taloudellisia menetyksiä että huomattavia riskejä kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle. Esimerkiksi vuonna 2013 EU:n tullialueella pysäytettiin 36 miljoonaa tuotetta aineettomien oikeuksien loukkaamisen vuoksi. Tuotteiden arvo oli noin 800 miljoonaa euroa.

Lue myös EK:n nettiuutinen: Suomen IPR-strategia uudistui (huhtikuu 2014)

Kuva: BusinessEurope

 

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi