Pk-yritykset eivät halua Suomi-lisää EU-sääntelyyn

EK vie pk-jäsenistönsä viestejä Brysseliin, kun komissio jatkokehittää ns. Small Business Actia. Suomalaiset yrittäjät alleviivaavat tarvetta keventää hallinnollista taakkaa sekä tehostaa poliittisten päätösten yritys- ja yrittäjävaikutusten arviointia.

99 % EU:n yrityksistä edustaa pk-kenttää. Euroopan komissio haluaakin tehostaa yrittäjyyspolitiikkaansa. Siksi se on kerännyt sidosryhmien näkemyksiä ns. Small Business Actin (SBA) kehittämiseksi kaudella 2015 – 2020.

Small Business Act koostuu keskeisistä periaatteista, joilla pk-yritysten tarpeita pyritään huomioimaan eri alojen EU-lainsäädännössä:
• Yrittäjyysilmapiiri
• Suhtautuminen riskinottoon ja epäonnistumiseen
• Hallinnon joustavuus
• Valtiontuki ja julkiset hankinnat
• Kansainvälistyminen
• Kilpailu EU:n sisämarkkinoilla
• Rahoituksen saatavuus
• Ympäristönäkökulman huomioiminen liiketoiminnassa
• Innovaatiot ja osaaminen

Pk-yritysten kritiikki voimistuu

EU:ssa jokaiselle jäsenmaalle määritellään ns. SBA-profiili, joka kuvaa pk-yritysten toimintaympäristöä. EU-maiden vertailussa Suomen SBA-profiili on viime vuosina nostettu esimerkiksi muille ja maamme on menestynyt keskimääräistä paremmin lähes kaikilla osa-alueilla.

Suhteelliseen menestykseen ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä kansallisesti tilanne on EK:n yrityskyselyjen mukaan heikentynyt. Erityisesti on voimistunut työnantajayritysten kritiikki toimintaympäristöä kohtaan, toteaa EK:n asiantuntija Jari Huovinen.

Huovisen mukaan yrittäjien viesti oli selvä:

– Kun EU-sääntelyä toimeenpannaan Suomessa, tulee pitäytyä vähimmäisvaatimuksissa. Nyt tästä ollaan kaukana, vaikka meillä ollaankin helposti osoittamassa sormella Brysseliä raskaan byrokratian syntipukkina. Todellisuudessa Suomi on usein pahentanut ylisääntelyä vapaaehtoisesti omilla kansallisilla lisäyksillään.

EK korosti komissiolle omassa lausunnossaan myös muita näkökohtia, joita sen jäsenistö on ilmaissut mm. marraskuussa toteutetussa pk-toimintaympäristökyselyssä. Sen mukaan työnantajayritysten kritiikki kohdistui muun muassa poliittisten päätösten yritysvaikutusten arviointiin, jossa heterogeenisen yrittäjäkentän erilaisia tarpeita ja tavoitteita ymmärretään heikosti. Myös esimerkiksi pk-yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin pidetään yleisesti liian vaikeana.

Tutustu EU:n komission pk-politiikkaan.

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi