EU:n komissio julkisti investointiriitoja koskevan TTIP-kuulemisen tulokset

USA:n kanssa käytävien kauppa- ja investointineuvotteluiden (TTIP) yhteydessä eri sidosryhmillä oli mahdollisuus tuoda komission tietoon investointisuojaa koskevat näkemyksensä ja huolenaiheensa . Julkiseen kuulemiseen saatiin poikkeuksellisen paljon vastauksia, kaikista EU-maista yhteensä lähes 150 000. 

EU:n komissio avasi maaliskuussa 2014 julkisen kuulemisen, joka tarjosi sidosryhmille mahdollisuuden ilmaista näkemyksensä TTIP-sopimukseen kaavailtavasta investointisuojasta ja sen riitojenratkaisusta sekä niihin liittyvistä kehitystarpeista. Komissio julkisti tulokset tänään.

Vastauksia tuli lähes 150 000 kappaletta. Valtaosa vastauksista noudatti valmiita vastauspohjia, mutta näiden lisäksi saatiin yksilöllisemmät vastaukset lähes 3 000 henkilöltä ja 450 organisaatiolta. Noin kolmannes organisaatioiden vastauksista tuli kansalaisjärjestöiltä.

Tulokset välittävät kuulemiseen vastanneiden monella tapaa eriävät näkemykset TTIP-sopimuksesta ja niitä hyödynnetään neuvottelujen jatkoa koskevassa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Ei ole vapaakauppaa ilman investointeja

Investoinnit ovat kansainvälisen kaupan ja siksi myös TTIP-neuvottelujen ytimessä. Ulkomaisilla investoinneilla rahoitetaan uutta yritystoimintaa ja luodaan näin työpaikkoja ja hyvinvoinnin perustaa. Siksi myös Suomi on elinkeinopolitiikassaan panostanut maan houkuttelevuuden lisäämiseen investointikohteena.

TTIP-neuvotteluissa on johdonmukaista sopia samanaikaisesti sekä kaupan että investointien vapauttamisesta ja niitä koskevista säännöistä. Kansainvälisen kaupan uudet pelisäännöt jäisivät katteeltaan vajaiksi, jos investoinnit olisivat sopimusten ulkopuolella. Tällöin investointeihin sovellettaisiin niitä koskevia erillisiä sopimuksia, joista vanhimmat ovat peräisin 1950-luvulta.

Investointisuoja hyödyttää myös kotimaisia yrityksiä

Investointisuojasopimuksilla tavoitellaan kansainvälisen yhteistyön kautta avointa, tasapuolista ja ennustettavampaa toimintaympäristöä ulkomaisille sijoittajille. Tämä on eduksi kotimaisillekin toimijoille, jotka myös hyötyvät toimintaympäristön ja kaikkiin investoijiin yhtälailla soveltuvan lainsäädännön kehityksestä.

Investointisuojasopimuksiin sisältyy tyypillisesti mahdollisuus ratkaista niitä koskevat rikkomusepäilyt riippumattomassa ja puolueettomassa välimiesmenettelyssä (ISDS, Investor –State Dispute Settlement).

Tämä oikeudellinen riitojenratkaisu ei poista valtioiden poliittista tai lainsäädännöllistä liikkumatilaa. Kaikki sopimukset merkitsevät toki sitoutumista tiettyihin, yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Ne eivät kuitenkaan estä toimimista näin luotujen joustavien raamien puitteissa.

Myöskään investointien suoja ja toimintaympäristön ennakoitavuuden parantaminen eivät estä Suomea tai EU:ta asettamasta politiikkatavoitteita ja niihin pyrkimistä tarpeellisilla keinoilla. TTIP-neuvotteluteksteistä ilmenee, että tämä poliittinen liikkumatila koskee korostetusti ympäristökysymyksiä ja työelämän sääntelyä.

Investointisuojaa sekä riitojenratkaisussa käytettävää välimiesmenettelyä voidaan ja tulee parantaa. TTIP onkin EU:lle ja USA:lle ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää niitä yhdessä tähän päivään ja tulevaisuuteen sopivaksi. Näin voimme olla etulinjassa luomassa korkeatasoista sääntelyä ja levittämässä tärkeinä pitämiämme oikeusvaltion periaatteita: omistuksen ja laillisen liiketoiminnan suojaa sekä mahdollisuutta riippumattomaan riitojenratkaisuun.

Lue lisää EK:n taustamuistiosta, jossa QA-vastaukset investointisuojasta ja riitojenratkaisusta.

EK:n eurooppalainen kattojärjestö Business Europe kommentoi komission raporttia julkisen kuulemisen tuloksista:
Joint Statement, co-signed by major European and US business organisations

Kommentit

Kommentoi