EK Foorumi Kouvolassa: Pk-yritykset Suomen talouden veturiksi

Suomen tulevat työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, korosti EK:n tuore PK-johtaja Jyrki Hollmén. Siksi yrittäjille tulee luoda olosuhteet, joissa ne pystyvät nykyistä joustavammin uudistumaan, laajentumaan ja kansainvälistymään. EK Foorumissa kuultiin myös tietoisku Venäjän-kaupan näkymistä.

Pk-yritykset muodostavat Suomen yrityskentän ylivoimaisen enemmistön. Siksi on elintärkeää kirittää ne Suomen talouskasvun vetureiksi, painotti EK:n PK-johtaja Jyrki Hollmén esiintyessään Kymenlaakson kauppakamarin kanssa järjestetyssä EK Foorumissa 28.1.

– Seuraavan hallituksen tulee tarjota yrittäjille sellaiset puitteet, että pystytte antamaan parhaan panoksenne uusien suomalaisten työpaikkojen, innovaatioiden ja menestystarinoiden luomiseksi.

Hollmén esitteli tilaisuudessa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan tuoreita Yrittäjyyslinjauksia vuosille 2015–2019. Ne sisältävät toimenpide-ehdotukset sääntelyn, julkisen sektorin, verotuksen ja työmarkkinoiden uudistamiseksi. Pääpaino on uudistuksissa, jotka ovat keväällä 2015 valittavien poliittisten päättäjien käsissä.

Työmarkkinoiden ja sääntelyn pullonkaulat ratkaistava

Hollmén nosti esille työmarkkinoiden remonttitarvetta:

– Työnantajayritysten määrä on polkenut paikallaan koko 2000-luvun, vaikka tälle aikavälille mahtuu kovan talouskasvun vuosia. Nyt on korkea aika vauhdittaa uusien työpaikkojen syntymistä si-ten, että työllistäminen olisi nykyistä joustavampaa. Työmarkkinoiden on Suomessakin viimein siirryttävä kohti sopimusosapuolten suurempaa vapautta.

Toisena keskeisenä uudistustarpeena Hollmén korosti ylisääntelyn purkamista:

– Valitettavasti ylisääntelystä aiheutuva kustannus- ja hallintokuorma osuu kipeimmin juuri pk-yrityksiin, joiden rajalliset resurssit pitäisi voida käyttää yritystoiminnan kehittämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Jotta sääntelytalkoissa päästäisiin vihdoin sanoista tekoihin, Suomen tulevan hallituksen täytyy sitoutua määrällisiin tavoitteisiin. Hollmén kehottaa ottamaan mallia muista Pohjoismaista:

– Esimerkiksi Tanskan hallitus vähentää hallinnollista taakkaa joka vuosi 2 miljardilla kruunulla vuoteen 2020 asti. Norjan hallitus puolestaan yksinkertaistaa lainsäädäntöä 15 miljardilla kruunulla vuoteen 2017 mennessä.

Venäjä vajoamassa taantumaan, mutta Kaakkois-Suomella yhä Venäjä-valtteja

EK Foorumissa piti puheenvuoron myös EK:n Venäjä-asiantuntija Timo Laukkanen. Hänen mukaansa Venäjän talousnäkymät ovat varsin ilottomat:

– Itänaapurin talous näyttää ajautuvan taantumaan ja jos pakotteet jatkuvat pitkään, on Suomen arvioitu menettävän jopa 25–40 % Venäjän-viennistään. Vastaavasti venäläisten tuomat matkai-lutulot voivat pudota 30–50 %. Jos nämä arviot toteutuvat, voi Suomen bruttokansantuote laskea prosenttiyksikön verran. Tällöin tuhannet työpaikat ovat vaarassa.

Laukkanen kuitenkin muistuttaa, että Venäjän taloudessa on aiemminkin koettu nopeita laskuja ja niiden jälkeisiä nousuja. Vaikeat ajat vaativat toimintojen oikeamittaista sopeuttamista ja strategioiden tarkistusta. Tämä ei tosin ole helppoa venäläisten yritysasiakkaiden ja kansalaisten ostovoiman heikennyttyä rajusti.

– Öljyn hinta voi lähteä kohtuullisen nopeastikin nousuun ja pelastaa tilanteen. Venäjän valtion talous on myös vahvemmalla pohjalla kuin vuonna 2009, jolloin taloudessa käytiin syvällä.

Laukkanen ei rohkaise kohtuuttomaan riskinottoon, mutta kannustaa Kaakkois-Suomen ja muiden Venäjän-kaupassa vahvojen alueiden yrityksiä hyödyntämään kaikki vaikean tilanteen tarjoamat mahdollisuudet ja alueelliset kilpailuedut:

–Vaikeat ajat ovat mahdollisuus kasvattaa markkinaosuutta kilpailijoiden kustannuksella. Monet Venäjällä kokemattomammat yritykset voivat vetäytyä markkinoilta nopeastikin.

–Kaakkois-Suomen vahvuus eli maantieteellinen sijainti ja hyvät yhteydet sekä vahva palve-luosaaminen ovat heikossa suhdanteessa entistä merkittävämpiä kilpailuetuja.

Kommentit

Kommentoi