Liikenneinfran suunnittelu tulisi uudistaa

Maailman markkinoilla toimivat suomalaisyritykset edellyttävät maailmanluokan infraa ja logistiikkaa tuotteilleen ja palveluilleen. Sitä edellyttää myös uusien yritysinvestointien ja toimintojen sijoittuminen Suomeen. Pellervon taloustutkimuksen 5.2. julkistaman selvityksen mukaan Suomi jää liikenneinfrassa merkittävästi lähimmästä kilpailijamaasta Ruotsista.

Ruotsi pitää nykyisen tie- ja rataverkkonsa kunnossa ja panostaa ylläpitoon 30 prosenttia enemmän kilometriä kohden kuin Suomi. Ruotsin investointisuunnitelma vuosille 2014–2025 on arvoltaan kuusinkertainen Suomeen verrattuna. Euromääräisesti investoinnit ovat olleet vuositasolla kolme kertaa suuremmat.

Myös Suomessa liikenneinfra tulisi nähdä kilpailukykytekijänä, jota kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Liikenneverkot on pidettävä hyvässä kunnossa sen sijaan, että kunnon annetaan heiketä ja korjausvelan kasvaa. Tämä edellyttää toki valtiolta rahoituksen lisäämistä, mutta myös rakenteellisia uudistuksia.

Liikenneverkkojen suunnittelu on saatava sellaiselle tasolle, että päätöksenteossa voidaan nojata laajempaan näkemykseen hetkellisen harkinnan ohella.

– Liikennemäärärahoihin tarvitaan vakautta. Yritysten tarpeet on tunnettava paremmin ja ne on otettava priorisoinnin perusteeksi. Yritystarpeet, päätökset ja perusteet saisivat olla analyyseineen liikennehallinnon verkkosivuilla nähtävänä, sanoo EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

 

perusvaylanpito investoinnit_liikennevayliin

 

 

Lisätietoja

Kommentit 2

2 vastausta artikkeliin Liikenneinfran suunnittelu tulisi uudistaa
  1. Veikko Hintsanen sanoo:

    Tiina hyvä.

    Et ole Suomessa ainoa joka on jättänyt huomioimatta ja vertaamatta täysin sen mitä Ruotsi tekee vesiväylilleen ja sitä kautta liikenteen kilpailukyvylle. Ruotsissa Venern ja Mälaren rakennetaan par aikaa sisävesilaivoille joiden kantavuus on jopa 500 rekka autoa. Meillä ei ole vielä edes suunnitteilla yhtään tankki eikä kontti linjaa Saimaalle puhumattakaan Keitele Päijänteelle. Ne on valtio omassa EU liikennestrategian vastaisessa suunnittelupolitiikassa ”unohtanut” ottaa mukaan viite: http://www.vesitiet.org/#!services3/cs5h , jossa asiaa Ruotsin sisävesiliikenteestä 21.01.2015 pidetyssä seminaarissa.

    Lisäksi tulisi huomioida myös se että maamme logistiset kustannukset ovat arvioidut mm Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa no 6/2013 jossa ne todettiin olevan kaksi kertaa kalliimmat mitä Ruotsissa. Em johdosta ei ole ihme kun meillä tarvitaan 96 rekkaa /1000 asukasta kohden ,kun Ruotsissa pärjätään 56 ja Saksassa tarvitaan vain 33.

    Suurin infra ja kalusto ero on ainoastaan siinä että meillä ei ole vesitieinfrasta ,siihen kuuluvasta logistiikan kehittämisestä eikä kalustosta pidetty huolta . Meillä on sisävesiliikenteen kohdalla täysin verrattava ja sama tilanne mitä Cubassa maantieliikenteen ja henkilö autojen osalla , siellä jyllää vanha tehoton kalusto….. meillä taas sisävesien rahti ja henkilö liikenteessä lähinnä viime vuosituhannen alun höyrylaivat…..ja infraan ei ole koskettu kuin kaksi kertaa sadan vuoden aikana , Saimaan kanava ja 90 luvulla Keitele Päijänne sulkujen surkuhupaisa rakentaminen (jätettiin sillat nostamatta niin ettei uusilla tehokkailla suluilla ole käytännön merkitystä ) joihin ei 25 vuoden aikana ole löytynyt määrärahoja liikennebudjetissa. Siellä jopa parlamentaarisessa liikenteen korjausinfrakomiteassa ei tahdota muistaa perusasioita . Budjetteja ja uutta strategiaa tehdään kovalla touhulla entiseen malliin , mm Äänekosken biolaitoksen suunnittelu Keitele Päijänteellä on täysin käynnissä ja tie ja raideliikenteen kehittämisen varassa 100% vaikka jo 2009 VTT on todennut korvaavan vesiliikenteen olevan kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto. .

    Edellä mainitusta syystä sisävesiliikenteemme ei enää voi kilpailla tehokkuudessa ,muun Euroopan maiden kanssa , eikä toteuttaa omaa osuuttaan ilmastomuutoksen torjunnassa mikä EU liikennestrategian (vuodelta 2011 ) mukaan edellyttäisi maximi määräisesti maantieliikennettä siirrettävän raiteille ja vesille. Meillä vesiliikenne on jätetty pois suunnittelun piiristä vaikka meillä on Euroopassa toiseksi suurin vesitieverkosto heti Ranskan jälkeen…

  2. Veikko Hintsanen sanoo:

    Kävin kirjeenvaihtoa Pellervon edustajien kanssa tehdystä tutkimuksesta , He myönsivät että tilaajan pyyntö oli että vesiliikennettä ei käsitellä vaan raide ja tie liikennettä. Joten on mielestäni väärin puhua muusta kuin raide ja maantieliikenteen lobbauksesta tässä yhteydessä . Ei kokonaisvaltaisesta liikenteen ja logistiikan kehitttämiseen tähtäävästä tutkimushankkeesta ja sille on myös siten annettava myös vain vastaava painoarvo.

Kommentoi