Saksa nousi jälleen Suomen suurimmaksi vientimaaksi

Tilastot ulkomaankaupasta vuodelta 2014 osoittavat, että Saksa on ohittanut Venäjän ja Ruotsin Suomen suurimpana vientimaana. Vienti Saksaan kasvoi viime vuonna neljänneksen ja oli 12 prosenttia kokonaisviennistä.

Suurista maista Saksa on pitänyt lähes yksin yllä kasvua Euroopassa. Se näkyy myös Suomen vientitilastoissa. Heikoista suhdanteista huolimatta vienti Saksaan alkoi kasvaa vuoden 2013 alusta.

– Vientimaistamme jäivät pian taakse taantuva Venäjä ja viime vuoden aikana myös heikosti vetänyt Ruotsi, EK:n ekonomisti Juha Vartia selvittää.

Suomen vienti Saksaan kasvoi viime vuonna peräti 24 prosenttia. Nostetta tuli muun muassa laivatoimituksista ja erityisesti siitä, että Suomessa kootut autot matkaavat nimenomaan Saksaan ja sieltä edelleen myytäviksi.

Lisäystä oli myös viennissä Isoon-Britanniaan, Viroon, Espanjaan ja joihinkin muihin pienempiin maihin, mutta koko tavaraviennin kasvu jäi pyöreäksi nollaksi. Saksan osuus viennistä oli 12 prosenttia, Ruotsin 11 prosenttia ja Venäjän 8 prosenttia.

– Vientikehitys oli keskimäärin kuitenkin niin heikkoa, että koko tavaraviennin tasolla noususta ei näy merkkiäkään, Juha Vartia sanoo.

Toimialoista vain teknologiateollisuuden vienti näyttäisi virinneen hieman viime vuoden loppupuolella. Autojen ansiosta kulkuneuvojen vienti kasvoi 50 prosenttia, mutta alan osuus on senkin jälkeen vielä alle 6 prosenttia.

– Samaa kokoluokkaa on nykyisin myös elektroniikan vienti, joka on hieman piristynyt. Tuplasti vienniltään suurempi koneiden ja laitteiden ryhmä näyttää myös vuoden lopulla saaneen hitusen vauhtia toimituksiinsa.

Pientä kasvua palvelujen viennissä ja vientimäärissä

Vientihinnat näyttävät edelleen viettävän alaspäin, ja viime vuonna ne jäivät keskimäärin 2 prosenttia heikommiksi kuin vuonna 2013. Myönteistä on, että vientimäärät näyttävät hieman toipuvan, määrällisesti vienti kasvoi edellisvuodesta yli 2 prosenttia.

Palvelujen vienti ei romahtanut finanssikriisin aikana samalla tavalla kuin tavaravienti. Se onkin lisännyt sitä kautta osuuttaan kokonaisviennistä.

– Palveluviennin osuus on kasvanut myös siksi, että tilastollisia määrittelyjä on uudistettu, Juha Vartia kertoo.

Tavaraviennin osuus Suomen koko viennistä on 73 prosenttia ja loput 27 prosenttia on palveluvientiä.

Palveluvienninkin kasvu jäi vuositasolla merkityksettömäksi, mutta tilanne koheni vuoden mittaan. Juha Vartian mukaan vaikuttaisi siltä, että palveluvienti voisi kääntyä kasvuun tänä vuonna.

Kauppatase kääntymässä ylijäämäiseksi

Vienti ja tuonti seuraavat toisiaan, koska suuri osa tuonnista liittyy vientitavaroiden valmistukseen. Tavaratuonti väheni viime vuonna yhden prosentin.

– Viennin romahdus hävitti suuret ylijäämät, mutta kovin suuria kauppataseen alijäämiä ei ole syntynyt, koska tuontikin väheni. Nyt kauppatase näyttäisi vähitellen kohentuvan öljyn hinnan alentumisen ja vientimäärien kasvun ansiosta, Juha Vartia arvioi.

Kommentit

Kommentoi