Yritykset mukaan kehityspolitiikan toteutukseen

Kestävää talouskasvua luovat yritykset ovat avainasemassa, kun kehityspolitiikassa halutaan päästä entistä parempiin tuloksiin. Silti yritysten hankkeisiin kohdistuu vain 2–3 % Suomen kehitysyhteistyörahoista.

Suomessa on käyty aktiivista keskustelua kehityspolitiikan keinoista, panostuksista ja tuloksista. EK on mukana keskustelussa korostamalla talouskasvun ja kehityspolitiikan synergiaa, sanoo EK:n asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen.

– Kehityspolitiikassa kaikki voivat voittaa. Kokemukset osoittavat, että yritystoiminnan luoma talouskasvu on tehokkain tapa rakentaa kestävää kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Vastaavasti suomalaiset yritykset hyötyvät, kun ne voivat viedä kohdemarkkinoille esimerkiksi koulutus- tai ympäristöratkaisuja. Näin huomioidaan myös ihmisoikeusperustaisten tavoitteiden toteutuminen.

Positiivisen kierteen synnyttäminen edellyttää kuitenkin muutoksia toimintaympäristössä, Vasamo-Koskinen muistuttaa. Jotta yritykset pääsisivät mukaan toteuttamaan kehityspolitiikan tavoitteita, yrityksille tarjottavaa rahoituksen muotoja on viritettävä joustavampaan ja toimivampaan suuntaan.

– Tällä hetkellä yritysten hankkeisiin kohdistuu vain 2–3 % Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista, Finnfund mukaan lukien. Tämä on täysin alimitoitettua siihen nähden, miten paljon yritysten odotetaan panostavan kestävän kehityksen toteuttamiseen. Vertailukohtana kansalaisjärjestöille kohdistuu reilusti yli 10 % määrärahoista.

Asenteet muuttuvat Vasamo-Koskisen mukaan myös kohdemaissa: yhä useammin toivotaan perinteisen avun sijasta yritysyhteistyötä – työpaikkoja, innovaatioita ja investointeja. Useat arvioinnit ovat valitettavasti todenneet perinteisen kehitysavun toimimattomuuden odotuksista huolimatta.

Juhlapuheissa on kutsuttu yksityistä sektoria mukaan talkoisiin. On siis aika hyödyntää yhteistyömuotoja, jotka voivat aidosti hyödyttää molempia osapuolia. Tähän tarvitaan konkreettisia toimia – narulla työntäminen ei riitä.

Kommentit

Kommentoi