Tilastokeskus julkaisi murskaluvut julkisen talouden tilasta
Tuoreet Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että julkisen sektorin tila on synkkääkin synkempi. Se on pahemmassa jamassa kuin tähän asti on luultu. Varsin synkkien talouslukujen joukosta EK:n ekonomisti Simo Pinomaa poimii kolme huolestuttavaa.
- BKT supistui 0,1% viime vuonna
– BKT:n kasvu on miinuksella kolmatta vuotta peräkkäinen. Nyt on pudottu kauas kasvutrendiltä ja Suomi vajonnut reippaasti muiden pohjoismaiden alapuolelle elintasoa kuvaavissa bkt/capita tilastoissa. Perussyy on pitkään jatkunut viennin heikkous, joka puolestaan johtuu kilpailukyvyn murentumisesta ja teollisuuden rakennemuutoksesta. Muut indikaattorit, bkt, investoinnit, kulutus, työllisyys seuraavat perässä.
- Investoinnit putosivat vuositasolla yli 5 % toista vuotta peräkkäin
– Viime vuonna kansantalouden kysyntäeristä erityisesti yksityiset investoinnit vaikuttivat bkt:n supistumiseen. EK:n investointitiedustelun mukaan teollisuuden investoineissa on kuitenkin tänä vuonna kasvuvirettä.
- Julkisen talouden alijäämä vajosi 3,4 %
– Alijäämä oli selvästi ennustettua suurempi. Tärkeimmät asiaa selittävät tekijät ovat energiaverotuoton romahtaminen ja valtion tulonsiirtojen lisääntyminen. Suomen alijäämä ylittää kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisen rajan ensimmäisen kerran euroaikana. Alijäämä oli Suomessa viime vuonna suurempi kuin euromaissa keskimäärin.
– Alijäämän sitkeydestä kertoo jotain se, että sitä ei ole saatu kuriin, vaikka verotusta on vaalikauden aikana kiristetty reippaasti. Suomessa kerättyjen verojen suhde bruttokansantuotteeseen on vuosina 2010–2014 noussut 40,8 prosentista 44,1 prosenttiin.
Eikö mitään myönteistä ole näkyvissä?
Simo Pinomaa näkee taloudessa myös positiivista virettä.
– Tammikuussa pörssikurssit hypähtivät ylös, kun markkinoille levisi tieto, että Euroopan keskuspankin osto-ohjelma valtion joukkovelkakirjoille on odotettua laajempi. Myös öljyn hinnan tuntuva lasku ja euron heikentyminen ovat tuoneet talouteen pitkästä aikaa positiivisia odotuksia.
– Näistä tekijöistä huolimatta kuluvan vuoden kasvuennusteet ovat parahimmillaankin pysytelleet yhden prosentin tasolla. Tämä on varsin vaatimatonta, sillä yleensä pitkän laskun jälkeen seuraa vahva kasvusykäys, kun kotitaloudet tyydyttävät patoutuneita kulutustarpeita ja yritykset alkavat uudistaa tuotantoprosessejaan.
