Tuloverotuksen maaottelu: Suomelle rökäletappio Ruotsista

18.03.2015

Kaikkein eniten maavertailussa kärsivät 40.000–60.000 euroa tienaavat suomalaiset: heitä verotetaan keskimäärin 7–8 %-yksikköä ankarammin kuin ruotsalaisia. Naapurimaassa keskituloiselle jää noin 200 euroa enemmän käteen kuin meillä.

EK on tehnyt laskelmia palkansaajien tuloverotuksen eroista Suomen ja Ruotsin välillä. Kummassakin maassa on viime vuosina tehty isoja korjausliikkeitä – tosin vastakkaiseen suuntaan, toteaa EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila:

− Vielä vuonna 2006 Ruotsi oli meitä kireämpi tuloverottaja kaikissa tuloluokissa. Sen jälkeen kurssi muuttui, kun hallitus sitoutui toteuttamaan ns. työlinjaa (”arbetslinjen”).
Ruotsi kohdisti verokevennykset eritoten pieni- ja keskituloisiin, mutta myös suurituloisten verotusta höllättiin. Suomessa tuloverotusta taas on viime vuosina kiristetty, Urrila muistuttaa.

− Nykytilanteessa Ruotsi on selkeästi kevyempi verottaja niille, joiden vuositulot ovat 30.000–100.000 euroa. Kaikkein eniten maavertailussa kärsivät 40.000–60.000 euroa tienaavat suomalaiset: heitä verotetaan keskimäärin 7–8 %-yksikköä ankarammin. Keskituloiselle ruotsalaiselle jää noin 200 euroa enemmän käteen kuin meillä.
Pienipalkkaisia Ruotsi taas verottaa meitä kireämmin. Suurituloisimpien verotuksessa maiden välillä ei ole suurta eroa.

Ruotsi ratkaisi kestävyysvajeen työllisyysastetta nostamalla

Ruotsin työlinjan johtoajatuksena on ollut nostaa työlllisyysastetta. Keskeistä on ollut työn ensisijaisuuden korostaminen suhteessa sosiaalietuuksiin.

− Ruotsissa työikäisistä on työssä yli 74 %, kun Suomessa osuus on 69 %. Tämä 5 %-yksikön ero on ratkaiseva sen suhteen, kuinka nämä kaksi maata onnistuvat ylläpitämään hyvinvointivaltiotaan.
Ruotsissa on jo pitkään vannottu sen nimiin, että terve hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee korkean työllisyysasteen. Sen ansiosta kestävyysvaje ei ole koskaan noussut Ruotsin valtiontalouden uhkatekijäksi, Urrila muistuttaa.

EK:n näkemyksen mukaan ankara tuloverotus on Suomen verojärjestelmän suurin ongelma, jonka tulevan hallituksen tulisi ratkaista. Työnteko tulee tehdä kannattavaksi sekä verotusta keventämällä että kannustinloukkuja purkamalla.

Tutustu tarkemmin EK:n vaalitavoitteisiin

Penna Urrila kiteyttää, mitä Ruotsi ”työlinjalla” (arbetslinjen) tarkoitetaan: