Euroopan talouden rakenteita uudistettava

Eurooppa on viime vuosina menettänyt asemiaan globaalissa kilpailussa. Tuotannon ja työllisyyden kasvu on ollut heikkoa ja suoria sijoituksia on saatu entistä vähemmän. Suunnan kääntämiseksi Euroopan pitäisi parantaa kilpailukykyä. Kokonaisveroastetta olisi alennettava, yritysten hallinnollista taakkaa olisi kevennettävä ja työmarkkinoita olisi joustavoitettava.

Arviot perustuvat elinkeinoelämän eurooppalaisen kattojärjestön Businesseuropen vuosittaiseen kilpailukykyselvitykseen. Siihen kootaan tilastoja sekä jäsenliittojen arvioita rakenneuudistuksista.

– Businesseuropen viesti on perusteltu, vaikka pitkästä aikaa Euroopan talouteen ollaankin saamassa vauhtia, sanoo EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

– Valoa suhdannenäkymiin tuo Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävät toimet, euron heikkeneminen ja öljyn hinnan lasku. Siksi kasvu Euroopassa todennäköisesti tilapäisesti kiihtyy. Rakenneuudistusten tarve ei ole kuitenkaan ole hävinnyt mihinkään, Pinomaa huomauttaa.

Ohjausjakson uudistuksia ei juurikaan toteutettu

BE:n jäsenorganisaatioiden mukaan 90 prosenttia eurooppalaisen ohjausjakson kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittamiseen tähtäävistä suosituksista ovat oikeita. Kuitenkin vain viidesosa uudistuksista on toteutettu jäsenmaissa viime vuonna tyydyttävästi.

Erityisen tyytymättömiä työnantajat ovat Euroopan yleiseen liiketoimintaympäristöön, joka koostuu sisämarkkinoiden  toiminnasta, sääntelystä ja energiakustannuksista. Myös työmarkkinoiden uudistamiseen työnantajat ovat varsin tyytymättömiä.

Maiden vastauksissa on suuria eroja. Kriisimaissa Kreikan, Irlannin, Portugalin ja Espanjan työnantajat tällä kertaa arvioivat rakenneuudistuksia vähemmän kriittisesti. Muissa EU-maissa kriittisyys on pikemminkin kasvussa.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK toi vastauksessaan esille huolen rakenneuudistusten lykkääntymisestä. Toisaalta tuoreessa raportissa nostettiin Suomen osalta esiin eläkeuudistuksen, joka on Businesseuropen mukaan positiivinen esimerkki työmarkkinajärjestöjen yhteistyöstä.

———————

Reformibarometrissa on kaksi osaa. Ensimmäinen osa perustuu julkistettuihin tilastoihin ja tutkimuksiin. Siinä tarkastellaan Euroopan kilpailukykyä verotuksen, julkisen talouden, innovaatioiden, osaamisen, rahoituksen saatavuuden ja työmarkkinoiden näkökulmasta.

Raportin toinen osa perustuu BE:n jäsenliittojen omiin vastauksiin, joissa pureudutaan eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaisiin suosituksiin ja niiden pohjalta toteutettuihin rakenneuudistuksiin.

Reformibarometri

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi