Muotoilija opetteli puhumaan yritysten kieltä

Tämän vuoden Ornamo-palkinnolla palkittu työvaatesuunnittelija laittaa itsensä likoon muotialan bisnesosaamisen puolesta. Työvaatekin on osa yrityksen kilpailukykyä.

Muotoilija, vaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäinen kannustaa muotoilijoita uimaan sisään liike-elämän ja sijoittajien ajattelutapaan. Pitää opetella puhumaan yritysten kieltä.

– Meillä Suomessa on runsaasti luovuutta, sisua ja osaamista, mutta emme oikein osaa rakentaa brändejä, Muotoilualan Ornamo-palkinnolla palkittu Kärkkäinen sanoo.

Palkinnon saajan valitsi kasvuyrittäjyystapahtuma Slushin tiimi Miki Kuusi, Atte Hujanen ja Jenni Kääriäinen seitsemän ehdokkaan joukosta.

Kärkkäinen elää itse niin kuin opettaa. Valmistuttuaan vaatetusalan opinnoista Wetterhoffilta hän on vahvistanut liiketoiminnan ja markkinoinnin osaamistaan. Takana on tekstiili- ja materiaalitekniikan, yrittäjyyden ja vastuullisen liiketoiminnan opintoja eri korkeakouluista.

Kärkkäinen on erikoistunut työvaatteiden suunnitteluun. Hän sanoo, että työvaate on osa yrityksen kilpailukykyä.

– Työvaatesuunnittelussakin kirkkaana johtotähtenä on menestyksen luominen asiakasyritykselle.

– Siinä missä rakennus- ja asfalttimiesten työasuja sääntelee työturvallisuus, palvelusektorilla korostuvat brändien erottuvuus ja oivaltava visuaalisuus.

Kärkkäisen suunnittelemiin asuihin pukeutuvat muun muassa henkilöstö ABC-liikenneasemilla, Neste Oil:ssa, VR:llä, Viking Linella sekä evankelis-luterilaisen kirkon naispuoliset papit.

Nostetta vaatetusalalle peli- ja musiikkiteollisuudesta

Päätyönsä lisäksi Kärkkäinen on laittanut itsensä likoon suunnittelijoiden paremman bisnesosaamisen puolesta. Viime vuoden lopulla hän perusti Helsinkiin Telakka-kiihdyttämön ”muotialan kehittämisen kärjeksi”.

Kiihdyttämö tarjoaa suunnittelijoille osaamista ja tukea sijoittajasuhteiden kehittämiseen, rahoituksen hankintaan sekä myynnin, tuotannon ja logistiikan kehittämiseen. Apua saa myös kansainväliseen kasvuun.

Tällä hetkellä kiihdyttämössä on kuusi suunnittelijaa.

– Suomalaista muotialaa on pitkään toivottu yhdeksi taloutemme veturiksi. Suunnitteluosaaminen on jo huomioitu kansainvälisesti lukuisin palkinnoin. Nyt myös rahoittajat pitää saada luottamaan alan mahdollisuuksiin.

– Vaatetus- ja muotiteollisuutemme ei ole pystynyt nousemaan kansainvälisesti merkittävään asemaan, vaikka ala on yksi maailman suurimmista teollisuuden aloista. Jäämme takamatkalle myös pohjoismaisessa vertailussa, Kärkkäinen muistuttaa.

Esimerkiksi Ruotsin muotiviennin arvo on kuusinkertainen ja Tanskan jopa kymmenkertainen Suomen vastaaviin lukuihin verrattuna.

Kärkkäinen hakisi mallia musiikki-, peli- ja elokuva-aloista, jotka ovat monella tapaa samalla taajuudella muodin kanssa.

– Meidän pitäisi katsoa rohkeammin muotialan ulkopuolelle ja sovittaa hyvät käytännöt omaan toimintaamme. On oikeastaan ihme, ettei näin teknologiavetoisesta maassa kuin Suomi ole syntynyt esimerkiksi yhtään nelly.comin tapaista jättiä, hän kummastelee.

Lue lisää Ornamon muotoilupäivästä 2015 ja Telakka-kiihdyttämöstä

Kuva: Mikko Rasila / Ornamo

Kommentit

Kommentoi