Finnfundille lisää rahkeita kehitysmaahankkeiden rahoitukseen
Kehitysyhteistyön määrärahoilla on saatava lisää tuloksia tulevalla hallituskaudella. Siksi julkista rahoitusta on suunnattava aiempaan vahvemmin yritysten kehitysmaahankkeisiin.
Finnfundin tehtävänä on rahoittaa suomalaisten yritysten kehitysmaahankkeita joko lainaamalla niille rahaa tai ryhtymällä osakkaaksi. Hankkeilta edellytetään, että ne edistävät kohdemaan taloudellista, sosiaalista tai ympäristökehitystä.
Finnfundin ansiosta Suomesta onkin saatu kehitysmaihin satoja projekteja, joista tuoreimpia menestystarinoita ovat muun muassa aurinkovoimaprojekti Hondurasissa sekä energiatehokkuushanke Kiinassa.
Finnfundissa raha kiertää hankkeesta toiseen – kannattavasti
Yli 30 vuoden aikana Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista on allokoitu Finnfundin pääomankorotuksiin 150 miljoonaa euroa. Luku vastaa alle 1 % Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista.
Pieniin resursseihin nähden Finnfund on kuitenkin saavuttanut huomattavia tuloksia. Kannattavan kehitysrahoitusosaamisen myötä se on onnistunut jopa kasvattamaan pääomaansa: nykyisellään pääomaa on yli 230 miljoonaa euroa.
Näin positiivisia kasvulukuja on vaikea löytää mistään muusta toiminnasta kehitysyhteistyön saralla, toteaa EK:n kauppa- ja kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen:
– Kehitysmaahankkeiden rahoituksessa jaetaan joka tapauksessa niukkuutta. Sitäkin olennaisempaa on julkisen rahoituksen tuloksellisuus. Siksi on tärkeää muistaa, että Finnfundin toimintaan sijoitetut varat eivät ”kulu”, vaan yritykset maksavat lainansa takaisin. Näin Finnfund voi sijoittaa ne taas uuteen hankkeeseen.
Finnfundille 160 miljoonaa euroa ensi vaalikaudella
Kehitysyhteistyömäärärahojen kohdennusta tulisi Vasamo-Koskisen mukaan tarkastella kokonaan uudella tavalla ja parantaa yksityisen sektorin osallistumismahdollisuuksia. Nyt yritysten hankkeisiin kohdistuu vain 3–4 % Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista.
EK esittääkin, että kehitysyhteistyömäärärahojen painotusta muutettaisiin siten, että Finnfundin rahoitusresursseja voitaisiin kasvattaa seuraavalla hallituskaudella yhteensä 160 miljoonalla eurolla.
– Lisärahoitusta tarvitaan, jotta Finnfund pystyy jatkossakin vastaamaan yritysten kasvavaan kysyntään. Lisäksi tulisi huomioida erityisriskirahoituksen tarve, kun yrityksiä kannustetaan toimimaan kaikkein korkeimman riskin alueilla, kuten hauraissa valtioissa.
Finnfundin merkittävyyttä lisää myös se, että useimpien suomalaisyritysten hankkeet ovat liian pieniä kansainvälisille kehityspankeille. Finnfund siis myös avaa ovia kansainväliseen rahoitukseen.
Tutustu tarkemmin EK:n vaalitavoitteisiin: www.ek.fi/vaalit
Kuva: 123rf.com
