Toimitusjohtaja Jyri Häkämies työmarkkinajärjestöille: Nyt tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta

Elinkeinoelämän keskusliitto EK suhtautuu edelleen myönteisesti yhteiskuntasopimusta koskeviin tunnusteluihin ja neuvotteluille asetettuihin tavoitteisiin.

– Kaikkien työmarkkinajärjestöjen kannattaa suhtautua neuvotteluihin uudella ja ennakkoluulottomalla asenteella. Kuten hallitustunnustelija Juha Sipilä on todennut, järjestöjen onnistuminen neuvotteluissa pienentää edessä olevia säästöpaineita, Häkämies muistutti maanantaina ennen Sipilän ja järjestöjen tapaamista.

Sipilä esitti viime viikolla työmarkkinajärjestöille kolme kysymystä, jotka koskivat tuottavuuden parantamista, työllistämisen helpottamista sekä työttömyyden hoitamiseen käytettävien määrärahojen entistä tehokkaampaa käyttöä.

Häkämiehen mielestä tuottavuushypyn aikaansaaminen on Suomen kilpailukyvylle ykkösasioita. Elinkeinoelämän näkemyksen mukaan hyppyyn tarvitaan myös merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä voidaan purkaa ja työllistämistä edistää muun muassa pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla määräaikaisten työsopimusten solmimista.

– Suomi tarvitsee lisää työpanosta. Kaikkia ratkaisuja pitäisi katsoa rohkeasti näiden silmälasien läpi. Tästä EK haluaa jatkaa keskustelua, Häkämies tähdensi.

Kommentit 5

5 vastausta artikkeliin Toimitusjohtaja Jyri Häkämies työmarkkinajärjestöille: Nyt tarvitaan ennakkoluulotonta asennetta
  1. Kalle Väinölä sanoo:

    Mitä työnantajat tarjoavat? Olisiko parempi irtisanomissuoja? Voitoista osa myös työtekijöille? Osingoista vaikka 20% jaettavaksi työntekijöille?
    Vai mikä on työnantajien panos?

  2. Mika Uutela sanoo:

    Eikös tuo työajan lisäys saada järjestämällä työttömille töitä. Ei ajamalla olemassa olevat työlaiset aivan piippuun. Eli resursointi kysymys.

  3. Laivuri Larsen sanoo:

    Teollisuus voisi ruveta lopultakin investoimaan. Tarjottiin yhteisöveronalennusta porkkanaksi. Valuikin osinkoihin. Teollisuuden hintakilpailukyky rapaantuu vuosi vuodelta, kun ei investoida tehokkaampiin koneisiin ja laitteisiin. Olisikohan EK nyt syytä katsoa peiliin. Throughput ongelma poistuu kun investoinnit laitetaan oikeasti liikkeelle. Työajan pidennys on huono lääke. Ihmiset tekevät jo nyt runsaasti palkatonta ylityötä, joka ei näy kirjoissa eikä kansissa. Vientimyyjäkoulutus on laitettava kuntoon, jos on ammattitaidon puutetta siinä päässä. Ilmeisesti on. Ilman erinomaisia vientimyyjiä lisääntynyt tuotanto jää tehtaan varastoon happanemaan. Tuottavuuden nosto tarkoittaa käytännössä enemmän tuotteitta ja volyymia. Lisääntynyt volyymi on osattava myös myydä ja voitolliseen hintaan.

  4. Laivuri Larsen sanoo:

    Saksan talous lähti voimakkaaseen nousuun ”Kurzarbeit” eli lyhennetyn työajan mallin avulla. Työaikaa nimenomaan lyhennettiin eikä suinkaan pidennetty. Seuraavaksi lyhyt briiffaus saksankielellä, jos EK ei suomenkieltä enää ymmärrä. Kurzarbeit im Arbeitsverhältnis bedeutet die vorübergehende Verringerung der regelmäßigen Arbeitszeit in einem Betrieb aufgrund eines erheblichen Arbeitsausfalls …

  5. (ei)vitsi sanoo:

    Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.

    Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi
    pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. Näin ollen he asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.

    Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta.
    Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän soutajia.

    Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.

    ”Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta.”

    Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista. Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.

Kommentoi