Jyri Häkämies: Neuvottelujen kariutuminen pettymys ja valtava menetys

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on pettynyt, että työmarkkinajärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta päättyivät tuloksetta. Neuvottelujen kariutuminen on suuri takaisku työllisyydelle ja talouskasvulle sekä pitkä miinus suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle.

– Suomen talous kyntää syvällä eikä selvää suhdannekäännettä ole näkyvissä. Tässä tilanteessa olisi vihdoinkin tarvittu rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä, joilla tuottavuus olisi saatu kasvuun, työllistäminen helpommaksi sekä vientiteollisuus ja kotimarkkinat nousuun, Häkämies sanoi keskiviikkona neuvottelujen kariuduttua.

 

– Talouden ongelmat eivät katoa mihinkään. Nyt järjestöt vain sysäävät lisää vastuuta tulevalle hallitukselle. Kuten hallitustunnustelija Juha Sipilä on todennut, neuvottelujen kariutuminen kasvattaa väistämättä edessä olevia säästöpaineita. Säästöt kohdistuvat helposti niihin, jotka tarvitsevat yhteiskunnan apua.

 

Häkämiehen mukaan ongelmat eivät ratkea yksistään etuisuuksia parantamalla vaan nousuun tarvitaan myös tinkimistä saavutetuista eduista. Tulevaisuudessa se palkittaisiin parempana työllisyytenä ja suurempana hyvinvointina.

 

– Työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydässä keskusteltiin asioista, jotka on todettu lukuisissa riippumattomissa tutkimuksissa suomalaisten työmarkkinoiden ongelmiksi. Valitettavasti näihin ei vieläkään päästy käsiksi. Myös palkansaajilla olisi ollut paljon voitettavaa sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäyksellä, Häkämies sanoi. 

 

Lisätiedot:

Haastattelupyynnöt viestintäjohtaja  Jouni Kemppaisen kautta, puh. 040 505 9790

  

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Jyri Häkämies: Neuvottelujen kariutuminen pettymys ja valtava menetys
  1. Laivuri Larsen sanoo:

    EK ja Teollisuus ja hra Sipilä. Pitikö ajaa 100 tunnin työaikareformia, kuin käärmettä pyssyyn jälleen kerran. Miksi puuhata työajan pidennystä, kun paljon parempia vaihtoehtoja on tarjolla tukuittain. Saksan talous ampaisi nousukiitoon ”Kurzarbeit” mallilla. Eli ihan toista kuin työajan pidennys. Lyhentämällä työaikaa ihmiset työskentelevät paremmalla tempolla.Saadaan enempi tuotosta aikaan per periodi. Eikös olekin varsin ymmärrettävää. Pidentämällä työaikaa saanto ei juurikaan parane. Ihmiset väsyvät ja laatu heikkenee. Japanissa ollessani huomasin, että ihmiset tekivät pitkää päivää, mutta työnteko oli aika tehotonta puuhastelua. Lyhentämällä työaikaa voidaan palkata myös uutta vakituista väkeä ei vain osa-aikaisia työntekijöitä. Miksi teollisuus on jarruttanut välttämättömiä investointeja v 2008 lähtien ? Syynä ei voi olla rahan puute, koska taseet suorastaan pullistelevat kapitaalia. Modernisoimalla tuotantoteknologiaa ja prosesseja saadaan pumppu pyörimään nopeammin. Sehän tarkoittaa samaa kuin hintakilpailukyvyn nosto. Kun tehokkuus paranee, niin tuotetut volyymit kasvavat samalla. Lisääntyneet volyymit on myös kyettävä myymään markkinoille voittoa tuottavasti. Onko siihen osaamista ja halua yrityksissä. Vai onko niin, että yrityksissä ei uskota, että on olemassa markkinoita lisääntyneelle volyymille ja tuotteille. Jos niin on sitten ymmärrän hyvin työajan pidennys halukkuuden. Halutaanko suomeen bulkkituotantokulttuuri pidentämällä työaikoja. Vai halutaanko osaamiseen perustuva korkeanteknologian tuotantokulttuuri, jossa työaika ei ole se oleellinen elementti vaan osaaminen ja innovaatiot. Q.E.D.

Kommentoi