Jussi Mustonen: Vain teot ratkaisevat hallituksen toimivuuden

Suomeen ollaan muodostamassa keskustapuolueen, perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusta. Kolmesta suuresta puolueesta koostuvalla kokoonpanolla on lähtökohtaisesti etuja edeltävien vaalikausien monipuoluehallituksiin verrattuna. Kompromissit ja yhteisymmärrys löytyvät varmasti helpommin kolmen porukassa.

Perusporvarihallituksen ideologinen yhtenäisyys on myös hyvä pohja yhteisen linjan ja keskinäisen luottamuksen löytämiselle. Lisäksi puolueilla näyttää olevan yhtenäinen käsitys talouden perusongelmista ja sopeutumistarpeiden suuruusluokasta.

Yhtenäisyys ja luottamus ovat perusedellytyksiä tavoitellulle, strategisiin peruslinjauksiin perustuvalle johtamistavalle ja toiminnalle. Vaikka pohja toimivalle ja tehokkaalle yhteistyölle on siis olemassa, vasta teot ratkaisevat lopputuloksen. Edessä olevien sopeutustoimien välttämättömyys ja vaikeus ovat joka tapauksessa kuitenkin kaikkien tiedossa, vaikka tulevaisuus voi tuoda tulleessaan uusia ongelmia.

Uuden hallituksen tulisi heti alussa selkeyttää näköaloja ja odotuksia talouspolitiikan peruskysymyksistä. Linjauksilta on lupa odottaa ehdottoman johdonmukaista suunnitelmallisuutta, luotettavuutta ja ennakoitavuutta, jotta kansalaiset ja yritykset voivat rakentaa omat suunnitelmansa niiden pohjalta. Päätöksenteon poukkoilevuus ja epävarmuus ovat asioita, jotka nakertavat kasvua. Yritysten kannalta on tärkeää vahvistaa verotuksen oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta, jotta uusille investointi- ja kasvusuunnitelmille saadaan pitävä perusta.

Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on julkisen sektorin velkaantumisen välitön haltuunotto. Velkasuhde tulee vakiinnuttaa ja kääntää laskuun hallituskauden aikana. Tähän tarvitaan etupainotteisia päätöksiä rakenneuudistuksista, menoleikkauksia, indeksien sopeutusta ja muita säästöjä. Leikkausten lisäksi ja tueksi tarvitaan myös kasvua tukevia päätöksiä. Työn verotusta tulee rohkeasti keventää samalla kuin poistetaan erilaisiin etuusjärjestelmiin liittyviä kannusteloukkuja, karsitaan sääntelyä ja lisätään tutkimuspanoksia.

Sopeutustuskan helpottamiseksi suunniteltu yhteiskuntasopimus kuivui kokoon ennen hallituspohjan valintaa. Sopimuksen tavoitteet olivat kunnianhimoiset, mutta oikeat ja niihin kannattaa palata myöhemmin. Kustannuskilpailukyvyn parantamisella ja työaikojen lisäämisellä olisi sopeutustarpeista voitu parhaimmillaan karsia miljardiluokan summa. Nyt paine siirtyy leikkauksiin.

Hallitustaipaleen alkuun lomittuu ns. työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden jatko. Suomen kilpailukyky on jäänyt ratkaisevasti jälkeen vertailumaistamme. Siksi uuden sopimuksen sisällöksi on kaksi vaihtoehtoa: joko äärimaltillinen tai sitten ultramaltillinen ratkaisu.

Kuva: Dora Cheffi-Arab

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi