Blogissa: Cleantech-odotuksille on katetta

Cleantechiin kohdistetuille odotuksille on mielestämme katetta enemmän kuin koskaan: globaali markkinapotentiaali perustuu yhä polttavampaan tarpeeseen ratkaista mm. teollistumiseen ja kaupungistumiseen liittyviä ympäristökysymyksiä. Tässä markkinassa suomalaiset ovat monin mittarein hyvissä kilpailuasemissa, kirjoittivat Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala ja Tuuli Mäkelä HS:n Mielipide-osastolla 10.5.

Potentiaalista huolimatta cleantech ei kuitenkaan tuo yrityksille automaattista menestystä. Epävarma taloustilanne ja haastava toimintaympäristö heijastuvat myös cleantech-yritysten liiketoimintaan. Uudella hallituksella on tärkeä tehtävä: kustannustasoa on kirittävä kilpailijamaiden tasolle, investointiympäristö on saatava ennakoitavammaksi ja sääntelyn pullonkaulat on avattava.

Paljon muutakin on yhdessä tehtävissä. Innovaatiovetoisten cleantech-yritysten kannalta olisi tärkeää kehittää Suomea rohkean kokeiluyhteiskunnan suuntaan. Pilottien ja kokeiluympäristöjen yleistyminen auttaisi saamaan referenssiasiakkaita, joita ilman on vaikea saada ensimmäisiä kansainvälisiä kauppoja. Pelkkä Suomi taas on auttamattoman pieni markkina – kasvuodotukset voivat toteutua ainoastaan viennin kautta.

Julkinen hallinto on avainasemassa mahdollistamassa pilotointien yleistymistä. Tästä syystä olisi tärkeää, että valtiolliset ja kunnalliset tahot käyttäisivät osan hankintamenoistaan innovatiivisiin ja esikaupallisiin hankkeisiin.

Kun puitteet ovat kunnossa, vastuu bisneksen onnistumisesta on tietenkin yrityksillä itsellään. On tärkeää, että ne tunnistavat mahdollisuudet ja tarttuvat niihin. Tulevaisuuden mahdollisuuksia sisältyy muun muassa HS:n artikkelissa mainittuun ”kuluttaja-cleantechiin”, joiden markkinat kasvavat erityisesti vauraimmissa maissa.

Ei kuitenkaan ole aihetta vähätellä teollisuuteen liittyvän cleantech-osaamisen merkitystä. Nopeasti kasvavat teollistuvat maat tarvitsevat energiaa ja luonnonvaroja säästäviä koneita ja laitteita. Kaupungistuminen vaatii kestävän infrastruktuurin rakentamista. Köyhimmissä maissa puolestaan on pulaa energiasta, vedestä ja hygieniasta.

Hyvä uutinen on se, että Suomella on maailmanluokan osaamista juuri näiden globaalien perustarpeiden täyttämisessä.

Tellervo Kylä-Harakka-Ruonalan ja Tuuli Mäkelän kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 10.5. kommenttina lehdessä 3.5. olleeseen artikkeliin. 

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi