Elinkeinoelämän kannanotto: Isompi vaihde päälle yritysten kansainvälistymiseksi

11.05.2015

EK, Teknologiateollisuus ja Suomen Yrittäjät korostavat Team Finlandin jatkokehittämisessä konkretiaa, tehokkuutta ja yrityslähtöisyyttä.

Suomi tarvitsee nykyistä paremmat edellytykset hyötyä kansainvälistymisen taloudellisista mahdollisuuksista. Kyse on vaativasta ja pitkäjänteisestä työstä, jossa tuloksia saadaan vain sitkeällä ja määrätietoisella työllä yli hallituskausien. Siksi elinkeinoelämän kanta yritysten kansainvälistymistä tukevaan Team Finland -toimintamalliin on selkeä: määrätietoista yritysten kansainvälistymistä vahvistavaa toimintaa tulee ehdottomasti jatkaa ja kehittää. Team Finlandin kehittämiseen on panostettu runsaasti aikaa ja resursseja, mutta nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempi ote ja isompi vaihde päälle.

Elinkeinoelämän näkökulmasta avainsanat ovat kokonaisvaltaisuus, konkretia, tehokkuus ja yrityslähtöisyys. Elinkeinoelämän keskusliiton, Teknologiateollisuus ry:n ja Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan alkavalla hallituskaudella tulisi huomioida seuraavat tavoitteet Team Finlandin jatkokehittämiseksi:

  • Team Finland on joukkuepeliä parhaimmillaan, johon koko hallituksen ja julkisen toimeenpanokoneiston on sitouduttava. Kansainvälistymisen ohjaukseen, johtamiseen sekä käytännön toteuttamiseen tarvitaan nykyistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, yhdensuuntaisuutta, tavoitteellisuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
  • Suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä kansainvälisessä kilpailussa on tärkeätä vahvistaa. Toimialasta riippumatta kasvumarkkinat löytyvät usein Suomen ulkopuolelta.
  • EU:n kauppapolitiikkaa on vahvistettava, ja siinä on keskityttävä markkinoiden avaamiseen ja tasapuolisten kilpailuedellytysten parantamiseen keskeisillä vientimarkkinoilla vapaakauppasopimusverkostoa laajentamalla. EU:n ja USA:n kauppa- ja investointikumppanuuden eteneminen neuvottelumandaatin mukaisesti on tärkeä tavoite. EU:n Venäjä-suhteissa on edistettävä aktiivista ja mahdollisimman laajaa vuoropuhelua ja ongelmien ratkaisua.
  • Julkisiin kansainvälistymispalveluihin on saatava kokonaisuutena lisää tehoa. Sirpaleiset palvelut on koottava ja tarjottava yrityslähtöisesti myös Suomen eri alueilla. Kohdemarkkinoilla sijaitsevien vientikeskusten ja edustustojen verkostoa ei ole varaa enää heikentää. Pääpainon tulee olla pk-yritysten tarpeissa.
  • Nykyistä vahvempaa ja kokoavampaa strategista ohjausta ja toimeenpanoa tarvitaan myös ulkomaisten investointien houkuttelussa sekä maakuvatyössä. Ulkomaisten investointien laskeva trendi on saatava nousuun ja lähemmäs EU:n keskitasoa.
  • Yritysten kansainvälistymiseen tarvitaan sellaiset julkiset panostukset, että ne ovat vertailukelpoisia kilpailijamaiden vastaaviin ohjelmiin ja resursseihin nähden. Sama koskee kehitysmaaliiketoimintaa, jossa yksityisen sektorin rahoitusmahdollisuudet on nostettava vähintään naapurimaiden tasolle.
  • Yritysjärjestöt ja -verkostot on otettava entistä laajemmin mukaan Team Finlandin toteuttamiseen ja kehittämiseen niin eri puolilla Suomea kuin maailmallakin. Elinkeinoelämä lupaa olla talkoissa jatkossakin sataprosenttisesti mukana.

Lisätiedot:
• EK: asiantuntija Outi Ervasti, puh. 040 721 2131, etunimi.sukunimi@ek.fi
• Teknologiateollisuus: johtava asiantuntija Markku Ihonen, puh 09 192 3336, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi
• Suomen Yrittäjät: kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren, puh. 050 500 3384, etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

Kuva: 123RF