Työperäisen maahanmuuton edistäminen tavoitteena, mutta keinot vähissä

Kuluneella viikolla on julkistettu kaksi asiakirjaa, joissa määritellään Suomen ja EU:n maahanmuuttopolitiikan tulevaisuutta.

Hallitusohjelmaa valmistellut työryhmä on linjannut kansallista politiikkaa ja EU:n komissio on antanut tulevista toimistaan tiedonannon Euroopan Maahanmuuttoagenda.

Hallitus tulee työryhmälinjauksen mukaan edistämään kansainvälistymistä edistävää työperusteista maahanmuuttoa. Myös komissio on huolissaan Euroopan väestön ikääntymisen vaikutuksista talouteen ja työmarkkinoihin. Komission mukaan onkin tärkeätä, että Eurooppa on houkutteleva kohde siirtolaisille.

­– Molemmissa asiakirjoissa keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat vähäiset. Vaikka hallitus kertoo edistävänsä työperusteista maahanmuuttoa, linjauksen mukaan työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan tarveharkinnassa tullaan jatkamaan nykyisiä käytäntöjä, kertoo asiantuntija Mikko Räsänen.

Laajat työmarkkinat helpottaisivat yrityksiä

EU:n maahanmuuttoagenda puolestaan keskittyy Välimeren alueen kriisiin ja siirtolaistulvan hallintaan. Keinot laillisen maahantulon, työnteon edistämisen sekä osaavien ihmisten houkuttelemiseksi ovat vähäiset. EU:n Blue Card – eräänlainen korkeasti koulutettujen työlupa – luvataan uusia. Syytä onkin: kahdessa vuodessa niitä on myönnetty koko EU:ssa vain 16 000. Niistäkin 13 000 on myöntänyt yksi jäsenvaltio – Saksa. Suomi antaa näitä työlupia vuosittain alle kymmenen.

Blue Card -lupaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Kilpailussa kansainvälisistä työntekijöistä ja työpaikoista voitaisiin esimerkiksi pohtia työnteko-oikeutta koko EU:n alueella yhdellä luvalla.

–Työvoiman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista, mutta vapaus ei nykyisin koske EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Laajat työmarkkinat helpottaisivat eri EU-maihin sijoittuneiden yritysten toimintaa ja lisäisivät työpaikkojen houkuttelevuutta, toteaa Räsänen.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi