Tasavallan presidentti Sauli Niinistö: Eheys on Suomen kilpailuvaltti

20.05.2015

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pohdiskeli EK:n kevätseminaarin puheenvuorossaan muun muassa Suomen tulevaisuutta. Hän näki myönteisenä yhteiskuntamme eheyden sekä vahvan osaamisemme ilmastomuutoksen hillintään tarvittavissa toimissa.

– Eheys on kova sana tämän päivän Euroopassa. Suomen tilanne on ihan toinen kuin valtavan nuorisotyöttömyyden kanssa painiskelevissa Etelä-Euroopan maissa. Mitä niissä tapahtuu, kun vailla työtä olevat nuoret kasvavat vallanpitäjiksi, Niinistö kyseli.

Hän uskoi, että eheys on nostettu neuvottelupöydälle myös meneillään olevissa Suomen hallitusneuvotteluissa.

Kohtuutta ja pidättyvyyttä

Niinistö kaipasi kohtuuteen, ellei suorastaan pidättyvyyteen ja luopumiseen valmista asennetta omien etujemme suhteen. Niiden, joilla menee hyvin, pitää näyttää esimerkkiä.

Ilmastonmuutoksen torjunta voisi Niinistön mielestä olla sellainen ”yhteinen vihollinen”, jonka yhdistäisi päätöksentekopöydissä istuvat suomalaiset.

– Meillä on vahvaa osaamista ja annettavaa esimerkiksi cleantechin saralla. Voimme löytää siinä vielä paljon uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Niinistö sanoi panneensa tyytyväisenä merkille, että hallitusneuvotteluissa on tartuttu härkää sarvista ehkä määrätietoisemmin kuin kertaakaan tällä vuosituhannella.

– Toivottavasti ote pitää.

Geopolitiikan paluu

Globaalilla tasolla presidentti Niinistö oli kiinnittänyt huomiota geopolitiikan vahvaan paluuseen. Enää talous ei ohjaa geopolitiikkaa, vaan geopolitiikka ohjaa taloutta.

– Se raamittaa väistämättä talouden pitkän aikavälin suunnitelmia.

Uudenlainen ryhmittyminen, protektionismi ja vahvat kansalliset painotukset nostavat maailmalla päätään. Eivät ainoastaan valtioiden väliset suhteet, vaan myös maat, yhteiskunnat ja niiden yhteisöt muuttuvat.

Niinistö nosti esimerkiksi robotisaation, joka askarruttaa häntä. Se tuottaa ihmiskunnalle toki paljon hyvää, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa.

Tähän saakka robottien vaikutus on kohdistunut lähinnä suorittavaan työhön, mutta jos robotit alkavat tulevaisuudessa korvata yhä korkeampaa osaamista vaativaa työtä, miten muuttuu vaikkapa keskiluokan asema.

– Robotit eivät maksa veroja, vaan niiden omistajat. Minne omistajat sijoittavat robottinsa? Millä eri sijaintipaikat kilpailevat keskenään ja miten ne houkuttelevat investointeja?