Sääntelyssä vähemmän on nyt enemmän

Sääntelyn määrän vähentämisestä tuntuu vallitsevan lähes yksimielisyys. Vaalien aikana se oli vahvasti myös kaikkien puolueiden agendalla. Nyt olisi ryhdyttävä rohkeasti tekoihin ja käynnistettävä talkoot, joilla haitallisista normeista päästäisiin eroon. Vähemmän ja nopeammin on nyt enemmän. Lähtökohtana sääntelyn purkamisessa ja keventämisessä pitää olla yritystoiminnan sekä työllistämisen helpottaminen.

Muodosteilla oleva hallitus teki jo EU-linjaukset. Niihin sisältyy linjakas kannanotto EU-sääntelyn hillitsemisestä ja pidättyvyys kansallisesta lisäsääntelystä. Tällä saralla työtä riittää. EU:n säädösmassa on valtava. Se sisältää noin 40 000 sitovaa lakikokonaisuutta. Komission 20. toukokuuta julkistamat aloitteet ovat myös merkittäviä askeleita eteenpäin.

Suomessa säädösten määrä on kasvanut 1990-luvulta lähtien nopeasti. Niiden ajantasaisuus tulee käydä ennakkoluuttomasti läpi. Karsimista riittää. Sääntelymassan realistinen vähentämistavoite voisi olla vaalikaudella 2 prosenttia vuosittain. Hyvä nyrkkisääntö olisi ”yksi sisään, kaksi ulos”.

Normien purku yhdelle ministerille

Säädöspolitiikan pitää olla määrätietoista. Mitattavat tavoitteet ja tiukka seuranta ovat kaiken perusta. Virkakunta on saatava toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Normitalkoot on hyvä vastuuttaa yhdelle ministerille. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan tehtävänä on valvoa tavoitteiden toteutumista puolivuosittain. Sitoutuneisuus toisi jäntevyyttä toimintaan.

Sääntelyn kustannukset koituvat viime kädessä yrittäjien maksettavaksi. Ympäristöluvissa kustannuksia aiheutuu kahta kautta: lupaprosessien venyminen tietää aina menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia ja kalliit lupamaksut rasittavat etenkin pk-yritysten investointivaiheen liiketoimintaa. Tällä hetkellä viranomaiset keskittyvät liiaksi pienten riskien ympäristölupien käsittelyyn. Lähestymistavan pitäisi olla riskiperusteinen.

Infra- ja ympäristöluvat yhdeltä luukulta

Pitkät käsittelyajat ovat johtaneet siihen, että EK:n selvityksen mukaan lupajonossa on tällä hetkellä yli 3 miljardin arvosta investointeja. Tästä summasta iso osa koskee suuria yrityksiä, mutta monelle pk-yritykselle pienempikin investointi saattaa olla elinehto. Byrokratian rattaissa jumittava investointilupa voi jopa asettaa yritystoiminnan jatkuvuuden vaakalaudalle.

Hallinnon sujuvuus voi olla kilpailuetu. Tärkeä askel on kartoittaa ja poistaa tarpeettomat luvat. Urakan kokoa kuvaa se, että Suomessa ympäristölupamenettelyn piiriin kuuluu yli kymmenkertainen määrä yrityksiä verrattuna EU:n vaatimuksiin.

Sujuvoittaakseen byrokratiaa hallinnon on sovitettava erilaisia lupamenettelyjä yhteen ja yhdistettävä lupia. Elinkeinoelämän ajamassa yhden luukun mallissa yrityksen tulisi hakea infrarakentamiseen ja ympäristöön liittyviä lupia ja muita päätöksiä yhdellä hakemuksella, yhdeltä viranomaiselta. Lopputuloksena olisi yksi päätös hakemukseen.

Jotta yhden luukun periaatteeseen voidaan siirtyä, tarvitaan lukuisat menettelyt yhdistävä järjestelmä. Siitä voitaisiin säätää puitelailla. Lailla määriteltäisiin, mitä lupia ja päätöksiä yhden luukun periaate koskee, mikä on prosessia johtava pääviranomainen ja miten yhteistyö eri viranomaisten kesken hoidetaan.

Yhden luukun periaate tarvitsee tuekseen myös ajantasaisen sähköisen lupajärjestelmän. Järjestelmän tulee kattaa lupaprosessin kaikki vaiheet, ja kaikkien luvitukseen liittyvien viranomaisten pitäisi käyttää samaa järjestelmää. Sähköinen asiointi on saatava toimimaan siten, että yhdelle viranomaiselle kerran toimitettu tieto riittää. Samaa asiaa ei tule kysyä kahdesti.

Lupien käsittelyajat ovat helposti puolitettavissa. Äänekosken biotehtaan erimerkki on rohkaiseva avaus. Myös digitaaliset kartat ovat esimerkki siitä, miten luvitusta joustavoitetaan ja miten digitalisointi parantaa julkisen sektorin tehokkuutta.

Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää tulevalta hallitukselta nopeita ja järeitä toimia. Sääntelyn vähentäminen ja hallinnon toimintatapojen muuttaminen on välttämätöntä kilpailukykymme parantamiselle, uusille investoinneille ja yritysten kasvulle.

Toimiva yhteiskunta tarvitsee hyvät ja selkeät pelisäännöt. Kun on saatu aikaan yksimielisyys sääntelyn keventämisen tarpeesta, on enää toiminnan aika. Tulevalla hallituksella riittää työsarkaa, mutta normitalkoot on saatava listan kärkipäähän.

Nyt tulee aidosti sitoutua sääntelyn purkamiseen ja ryhtyä töihin konkreettisten päätösten tekemiseksi sekä Suomessa että EU-lainsäädännössä. Näin saadaan seisovien investointien pato purkautumaan ja yrittäminen mielekkäämmäksi. Tämä on yksi keino talouskasvun ja työllisyyden parantamiseen.

Normien perkaamisella ei heikennetä oikeusturvaa. Ketterässä yhteiskunnassa kaikki hyötyvät hallinnon hyvästä toiminnasta. Aika on oikeusturvan tärkeä elementti.

– Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
– Puheenjohtaja Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Maaseudun Tulevaisuudessa 22.5.2015

Kommentit

Kommentoi