Yritysrahoituksen saatavuutta pyritään helpottamaan EU:ssa

Suomalainen elinkeinoelämä kannattaa Euroopan komission kunnianhimoisia tavoitteita yritysrahoituksen saatavuuden helpottamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden monipuolistamiseksi. Pääomamarkkinaunioni ei kuitenkaan saa merkitä yritysten hallinnollisen taakan kasvua.

Euroopan komissio julkisti helmikuussa keskustelunavauksen EU:n pääomamarkkinaunionista (Capital Markets Union, CMU). Tavoitteena on luoda hyvin säännelty ja yhtenäinen pääomamarkkinaunioni EU:hun vuoteen 2019 mennessä.

Kyseessä on laaja sateenvarjohanke, jonka alle mahtuu useita tavoitteita ja toimenpiteitä. Projekti liittyy osin EU:n tavoittelemaan 315 miljardin euron investointipakettiin sekä paremman sääntelyn pyrkimyksiin, mutta ei EU:n pankkiunioniin.

EK: Lisää listautumisia pörssiin Suomessa

Pääomamarkkinaunionilla pyritään helpottamaan yritysrahoituksen saantia toisesta EU-valtiosta, monipuolistamaan eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita, kohdentamaan pääomia nykyistä paremmin ja tehokkaammin tuottaviin kohteisiin, pienentämään liiketoiminnan kustannuksia sekä nopeuttamaan talouskasvua.

Suomen kannalta pääomamarkkinaunionin keskeisiä tavoitteita ovat ainakin yhtiöiden, erityisesti pk-yritysten, oman pääoman hankinnan ja listautumisen edistäminen, muu rahoituksen saatavuuden parantaminen ja pankkikeskeisten pääomamarkkinoiden monipuolistaminen.

– EK tavoittelee lisää pörssilistautumisia Suomeen ja erilaisten sijoitusvaihtoehtojen monipuolistamista niin institutionaalisille sijoittajille kuin vähittäissijoittajille. Se edellyttää, että listautumisen ja listalla olemisen kustannuksia pienennetään ja hallinnollista taakkaa vähennetään, asiantuntija Santeri Suominen painottaa.

– Lisäksi tervettä arvopaperistamista voidaan aina edistää markkinaehtoisesti liian jäykkää sääntelyä välttämällä.

Komissio avasi julkisen kuulemisen pääomamarkkinaunionista helmikuussa. Vastausaika päättyi toukokuun puolivälissä. Samassa yhteydessä käynnistyivät julkiset kuulemiset myös EU:n esitedirektiivistä sekä arvopaperistamisesta.

Pääomamarkkinaunioni-kuulemisessa väläytettiin muun muassa yritysten luottotietojen standardointia, joukkovelkakirjamarkkinoiden yhtenäistämistä, joukkorahoituksen ja vertaisluototuksen helpottamista ja yhtenäistämistä sekä helpotuksia erityisesti vaihtoehtoisiin markkinapaikkoihin listautuville pienyhtiöille.

Tarvitaan yritysten tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja

Pääomamarkkinaunionin tavoitteet ovat suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta erittäin kannatettavia. Käytännön toteutumista uhkaa kuitenkin, että hankkeessa ei puututtane riittävästi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen annettuun sääntelytulvaan.

– Viime vuosina on kiristetty muun muassa pankkien ja muiden luotottajien vakavaraisuusvaatimuksia sekä lisätty yritysten hallinnollista taakkaa. Onkin epävarmaa, miten hyvin onnistutaan aidosti vähentämään hallinnollista taakkaa ja muuta sääntelyä, Santeri Suominen sanoo.

Jotta pääomamarkkinaunioni voitaisiin toteuttaa menestyksellisesti, EK:n mukaan ainakin seuraavien reunaehtojen on toteuduttava:

  1. Hankkeesta ei saa seurata sääntelyn kiristymistä eikä hallinnollisen taakan lisääntymistä.
  2. Hankkeen pitää ottaa huomioon erilaisten yritysten erilaiset tarpeet eikä pyrkiä kaikkia yrityksiä koskeviin ”one size fits all” -ratkaisuihin.
  3. Pk-yritysten rahoituksen saannin helpottamisen tavat ja toimintamallit täytyy toteuttaa yrityslähtöisesti.
  4. Pääomamarkkinaunioni on toteutettava markkinalähtöisesti eikä sillä saa pyrkiä kanavoimaan pääomia tiettyihin sijoituskohteisiin.

Komissiolta odotetaan tarkempaa toimintasuunnitelmaa pääomamarkkinaunionista ensi syksynä. On mahdollista, että se sisältää myös lainsäädäntöehdotuksia

Lue lisää pääomamarkkinaunionista Euroopan komission sivuilta

Lue Tommi Toivolan kirjoitus EU:n pääomamarkkinaunioni – talouskasvua, ei sääntelyä

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi