Hallitusohjelma avaa mahdollisuuksia yritysten kehitysmaahankkeille

Sipilän hallitusohjelma luo hyvät edellytykset valjastaa suomalaiset vientiyritykset toteuttamaan kehityspolitiikan tavoitteita. Kauppa- ja kehityspolitiikan yhteinen intressi alkaa siis löytyä myös Suomessa, mitä korostaa yhteinen ministerinsalkku. Kirittävää on rahoituksessa.

27.5. julkistettuun hallitusohjelmaan sisältyy mm. seuraavia kehityspoliittisia linjauksia:

  • Kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä korostetaan ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa.
  • Erityistä huomiota halutaan kiinnittää ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.
  • Kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamista korostetaan.
  • Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta parannetaan.

EK:n kauppa- ja kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen pitää positiivisena, että hallitus painottaa tarvetta ratkaista globaaleja ilmasto-, energia- ja infrahaasteita myös kehityspolitiikan keinoin. Tavoite on perusteltu myös sen kannalta, mitä annettavaa ja osaamista suomalaisilla yrityksillä on kehitysmaille:

– Suomalaisyrityksillä on kansainvälisesti tunnustettua eturivin osaamista vesi- ja sanitaatioaloilla sekä energia- ja infrasektoreilla, samoin kestävässä metsätaloudessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Kaikki voittavat, kun kehitysmaat saavat käyttöönsä suomalaisia cleantech-innovaatioita ja samalla vientiyritykset pääsevät laajentamaan liiketoimintaansa. Näin Suomi pystyy myös antamaan kokoaan suuremman panoksen kestävän kehityksen ongelmien ratkaisemiseksi.

Hallitusohjelmassa korostetaan myös kehitysmaiden oman yritystoiminnan vahvistamista.

– On todettu, että yksityisen sektorin luoma talouskasvu on tehokas keino edistää kestävää kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Tämä taas edellyttää vakaita puitteita yritystoiminnalle – demokratiaa, hyvää hallintoa ja ihmisoikeuksia. Toimintaympäristön kehittäminen hyödyttää sekä paikallisia yrityksiä että houkuttelee elintärkeitä ulkomaisia investointeja. Tässäkin toteutuu win-win-periaate.

Finnfundin kautta parempaa tuloksellisuutta

Hallitusohjelmassa painotetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta. EK:n katseet kääntyvät tällöin Finnfundiin:

– Pieniin resursseihin nähden Finnfund on saavuttanut huomattavia tuloksia. Hankkeiden myötä suomalaista teknologiaa ja osaamista on saatu kehitysmaiden käyttöön. Lisäksi hankkeet ovat luoneet kehitysmaihin paljon kaivattuja työpaikkoja, positiivista ympäristövaikutuksista puhumattakaan.

Samalla Finnfund on onnistunut kasvattamaan pääomaansa jopa lähes kaksinkertaiseksi pääomankorotuksiin nähden.

Vasamo-Koskisen mukaan näin positiivisia tuloksia on vaikea löytää mistään muusta toiminnasta kehitysyhteistyön saralla.

–Kehitysyhteistyömäärärahojen supistumisesta huolimatta lisärahoitusta tarvitaan, jotta Finnfund pystyy vastaamaan yritysten kasvavaan kysyntään. Yritykset tarvitsevat kiireellisesti myös uuden rahoitusmuodon aiemmin käytössä olleen korkotukiluoton tilalle, jotta suomalaiset pääsevät mukaan julkisen sektorin hankkeisiin kehitysmaissa.

Kilpailijamaissamme kehitysmaarahoitukseen on panostettu huomattavasti voimakkaammin kuin Suomessa – hyvin tuloksin. Esimerkiksi Hollannissa on hiljattain jopa yhdistetty ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyön budjetit.

Kommentit

Kommentoi