Päästökauppaa selkokielellä

Päästökauppajärjestelmä suitsii teollisuuden ja energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä, mutta mitä tarkoittavat puheessa vilisevät päästökatto, hiilivuoto, ilmaisjako? EK:ssa pidetyssä Päästökauppa selkokielellä -tilaisuudessa suomennettiin ilmastoslangia asiantuntijoiden johdolla.

Euroopan unionin vuonna 2005 käyttöönotetusta päästökaupasta puhutaan julkisuudessa termeillä ja käsitteillä, jotka eivät aivan heti aukea ilmastojargoniin perehtymättömälle. Työ- ja elinkeinoministeriön Karoliina Anttosen ja EK:n Kati Ruohomäen johdolla pidetyssä tilaisuudessa toukokuun viimeisellä viikolla oli paikalla noin 40 päästökaupasta kiinnostunutta, ja keskustelu aiheesta oli vilkasta.

EU on sitoutunut YK:n tavoitteisiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Tärkein vähentämisen ohjauskeino Euroopassa on päästökauppajärjestelmä, jolla ohjataan teollisuuden ja energian tuotannon päästöjä. Järjestelmään kuuluu päästökatto, joka takaa sen, ettei päästöjen kokonaistaso ylity. Päästökauppajärjestelmässä EU-mailla ei ole omia päästövähennystavoitteita vaan yksi EU-tasolla asetettu tavoite ja sen pohjalta määritetty  päästökatto.

Hiilivuoto puolestaan kuvaa tilannetta, jossa ilmastopolitiikan kustannukset ajavat kansainvälisessä kilpailussa olevan teollisuuden investoinnit Euroopan ulkopuolelle, jossa samat tuotteet tuotetaan todennäköisesti suuremmilla hiilidioksidipäästöillä.

Ilmaisjako tarkoittaa nimensä mukaisesti päästöoikeuksien jakamista ilmaiseksi teollisuudelle ja kaukolämpölaitoksille.  Ilmaisilla oikeuksilla pyritään kompensoimaan päästökaupasta teollisuudelle koituvia kustannuksia, kunnes saadaan solmittua kattava kansainvälinen ilmastosopimus. Tähän pyritään ilmastoneuvotteluissa joulukuussa Pariisissa.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi