Suomessa tehdään lyhyttä työviikkoa
Työmarkkinoilla on viime vuodet keskusteltu työajan lisäämisen tarpeesta – siis onko Suomen taantuneeseen talouteen saatavissa lisätehoja työaikaa pidentämällä vai ei?
Työnantajat ovat halunneet lisätä nimenomaan tosiasiassa tehtyä työaikaa, josta työpanoksen määrä muodostuu.
Kun tarkastellaan kokoaikatyöntekijöiden toteutunutta työaikaa (mukaan lasketaan ylityöt, vuosilomat, sairauspoissaolot ja muut satunnaista vaihtelua työaikaan aiheuttavat tekijät), jää Suomi EU:n hännänhuipuksi. Asia todettiin myös työmarkkinakeskusjärjestöjen arkipyhäselvityksessä, joka ei valitettavasti johtanut työllisyys- ja kasvusopimuksessa asetettuun tavoitteeseen lisätä yhtenäisten työviikkojen määrää.
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2015 (tuntia). Lähde: Eurostat
Kun samalla kansantaloutemme kasvusta vastannut tuottavuus on alkanut viime vuosina sakata, on yhtälö selvä: talouskasvu edellyttää, että tuottavuuden kehittämisen ohella lisäämme työaikaa. Muuten emme yksinkertaisesti selviä ikärakenteen muutoksesta ja sosiaalimenojen nopeasta kasvusta.
Kuva: Matti Pohjola, 2013
- ETLA:n kolumni: Faktat kuntoon työajoista