Finnfundin lisärahoitus keino parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan Finnfundille myönnetään 100 miljoonaa euroa kehitysmaahankkeisiin. Tämä on tehokas keino uudistaa Suomen kehitysyhteistyötä ja parantaa sen tuloksellisuutta.

Hallitusohjelmassa painotetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Tätä tavoitetta vasten on perusteltua vahvistaa Finnfundin rahoitusresursseja valtion budjetissa.

Finnfundin tehtävänä on rahoittaa suomalaisten yritysten sellaisia kehitysmaahankkeita, jotka edistävät kohdemaan taloudellista, sosiaalista tai ympäristökehitystä. Sen rahoittamien yrityshankkeiden myötä kohdemaihin on kestävän kehityksen ohella saatu luotua työpaikkoja ja talouskasvua. Lisäksi kehitysmaat ovat hyötyneet mm. suomalaisesta cleantech- ja infraosaamisesta.

Finnfundin vahvistaminen on tarpeen, sillä se parantaa sen valmiuksia vastata yritysten kasvavaan tarpeeseen. Kehitysmaahankkeiden rahoituksessa jaetaan joka tapauksessa niukkuutta. Sitä suuremmalla syyllä tulee varmistaa julkisen rahoituksen tuloksellisuus, muistuttaa EK:n kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen:

– Tämäkin näkökulma puoltaa rahoituksen kanavoimista juuri Finnfundin kautta: sille osoitetut varat eivät ”kulu”, vaan hankkeet maksavat itsensä takaisin. Näin Finnfund voi sijoittaa ne taas uuteen hankkeeseen.

Toiminnallaan Finnfund on onnistunut kasvattamaan pääomaansa huomattavasti. Näin positiivisia tuloksia on vaikea löytää mistään muusta toiminnasta kehitysyhteistyön saralla.

On tärkeää, että Suomessa aletaan laajemminkin ymmärtää yritysten rooli kehityspolitiikassa, Vasamo-Koskinen muistuttaa:
– Yksityisen sektorin luoma talouskasvu on tehokas keino edistää kestävää kehitystä ja vähentää köyhyyttä. Tämä taas edellyttää vakaita puitteita yritystoiminnalle kuten demokratiaa ja hyvää hallintoa. Kehitysmaan toimintaympäristön kehittäminen hyödyttää sekä paikallisia yrityksiä että houkuttelee elintärkeitä ulkomaisia investointeja. Tässäkin toteutuu win-win-periaate.

Kehitysrahoitusinstrumenttien avulla voidaan myös tukea suomalaisyritysten kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrittäessä. Tämä näkökulma on merkittävä myös Suomen talouden kasvunäkymien kannalta. Siksi myös muiden yritysinstrumenttien vahvistaminen ja kehittäminen on erittäin toivottua.

EK näkee lisäksi kansalaisjärjestöt yritysten potentiaalisina kumppaneina ja kannustaa molempia osapuolia yhteistyöhön. Hallituksen lisäpanostus yksityisen sektorin kehittämiseen parhaimmillaan vahvistaa yhteistyömahdollisuuksia, joita tulisi paremmin hyödyntää esimerkiksi koulutussektorilla.

Kommentit

Kommentoi