Simo Pinomaa: Miksi julkinen talous tasapainottuu hitaasti?

Hallitus aikoo vaalikauden aikana leikata julkisia menoja noin 4 miljardin euron verran. Nettomääräisesti sopeutus on noin 3,5 miljardia, koska esimerkiksi työn verotusta kevennetään ja turvallisuuteen liittyviä menoja kasvatetaan. Sopeutus on kuitenkin merkittävä. Tästä huolimatta julkisten tulojen ja menojen tasapainoon ei päästä pitkään aikaan.

Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että julkisessa taloudessa tämän hetkinen tilanne on varsin heikko. Pelkästään valtiontaloudessa vajetta on tänä vuonna noin 5,2 miljardia ja kuntataloudessa noin 0,8 miljardia. Tasapainoon pääseminen edellyttäisi siis noin 6 miljardin kohennusta, joka on melkein kaksi kertaa enemmän kuin päätetyt toimet.

Lähivuosina tasapainotavoitteen saavuttamista vaikeuttaa erityisesti se, että talouskasvun ennustetaan Suomessa olevan hidasta. Tällöin tyypillisesti työttömyydestä aiheutuvat menot nousevat ja yritysten sekä palkansaajien maksamat verot vähenevät ilman, että näistä olisi tehty tietoisia päätöstä.

Osaltaan lähivuosien hitaisiin kasvulukuihin vaikuttavat juuri päätetyt säästöt. Houkuttelevalta vaihtoehdolta tuntuisikin säästöjen sijaan paisuttaa alijäämää ja toivoa, että julkistalouden ongelmat korjautuvat ilman leikkauksia.

Tämä on kuitenkin toiveajattelua, koska yksityisen sektorin aktiviteetin taso on Suomessa asettunut pysyvästi aiempaa matalammalle kasvu-uralle. Tämä tarkoittaa, että julkisten menojen suhde kokonaistuotantoon on noussut rajusti ja on tänä vuonna suurempi kuin missään muussa EU-maassa. Ilman menosäästöjä julkistalouden tasapaino edellyttäisi verotuksen rajua kiristystä,  joka olisi myrkkyä talouden pitkän ajan kasvunäkymille.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi