Jari Huovinen bloggaa: Itsekseen sinnittelevien kulttuuri

Suomalainen pk-yritys yrittää pärjätä omillaan, vaikka tarjolla olisi osaavia ja kokeneita neuvonantajia.

Huono taloustilanne, heikko kotimainen kysyntä ja digitalisaatio muokkaavat tällä hetkellä voimalla pienten ja keskisuurten yritysten  kilpailukenttää. Samalla kun kysyntä pk-yritysten tärkeimmällä markkina-alueella, Suomessa heikkenee tulee markkinoille kansainvälistymisen ja digitalisaation myötä yhä uusia toimijoita kiristämään kilpailua.

Kun tähän vielä lisätään yrittäjien ikääntymisen myötä tulossa olevat  15 000 omistajanvaihdosta, voidaan lähivuosina hyvällä syyllä odottaa suuria mullistuksia pk-yrityskenttään.

Muutoksessa on aina kuitenkin myös mahdollisuus. Heikko kotimainen kysyntä ja kasvava määrä omistajanvaihdoksia toimivat parhaimmillaan kipinänä isommalle muutokselle. Ne tarjoavat luontevan tilaisuuden liiketoiminnan radikaaliin uudistamiseen.

Muutos on kansainvälistymisen osalta jo käynnissä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 vientiyritystä. Se on noin 4 000  yritystä enemmän kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisin puhkeamista. Suomeen on siis taantumassa tullut lisää alku- ja kasvuvaiheen kansainvälistyjiä. Oletettavasti myös kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten määrä on kasvussa.

Suomalaisille yrityksille tyypillinen vahva teknologinen osaaminen tai teknisesti hyvä tuote eivät enää riitä. Tarvitaan yhä parempia taitoja esimerkiksi myyntiin ja markkinointiin, digitalisoitumisen hyödyntämiseen ja kohdemarkkinoiden tuntemiseen. Yrityksen henkilöstön jatkuva kouluttaminen on toki tärkeää. Muutos ei kuitenkaan toteudu ilman osaamisen tuomista ylimpään johtoon ja sitä kautta strategisiin suunnitelmiin ja päätöksiin.

Digitaalisen ja kansainvälisen liiketoiminnan osaamista on saatavissa sekä yksityisiltä konsulteilta että julkisilta toimijoilta, kuten Finprolta. Kompetenssia löytyy kuitenkin myös monilta yksittäisiltä suomalaisilta, joilla on osaamista ja halua jakaa sitä myös eteenpäin.

Ulkopuolinen neuvonantaja voi tuoda pk-yritykselle puuttuvaa osaamista nopeasti ilman merkittäviä taloudellisia investointeja. Parhaassa tapauksessa tämä voi johtaa pysyvään työsuhteeseen tai neuvonantajan tekemään investointiin. Kansainvälisen liiketoiminnan osaamista Suomeen syntyi Nokian menestyksen myötä. Nykyinen startup-kulttuuri on kasvattanut Suomeen digitaalisen liiketoiminnan osaajia, joille liiketoiminnan globaalisuus on itsestään selvä asia.

Kiinnostus oman osaamisen jakamiseen yrityksille esimerkiksi neuvonantajan, hallitusjäsenen tai sijoittajan roolissa näyttää olevan suurta. Joillakin motiivi on oman osaamisen kehittäminen, erityisesti kokeneemmat osaajat ovat valmiita pro bono -työskentelyyn motiivina puhdas halu auttaa suomalaisia yrityksiä eteenpäin.

Jostain syystä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan suomalaisissa yrityksissä osata hyödyntää. EK:n tutkimusten mukaan ulkopuolisia hallitusjäseniä on vain joka kolmannessa pk-yrityksessä ja vain kymmenen prosenttia yrityksistä hyödyntää niin sanottuja neuvonantajatiimejä.

Onko Suomessa edelleen vallalla vahva itse tekemisen kulttuuri?  Vai ovatko yritykset tietämättömiä ihmisten halukkuudesta osaamisensa jakamiseen? Luottavatko yritykset liikaa jo olemassa oleviin suhdeverkostoihinsa? Toistavatko yrittäjät aikaisemmin menestykseen johtaneita toimenpiteitä muuttuneissa olosuhteissa?

Kilpailijamaistamme esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Hollanti ovat pystyneet luomaan osaamisen jakamiseen toimivan ekosysteemin. Myös Suomeen tarvitaan uudenlaista yhteistyön ja auttamisen kulttuuria, jossa kynnys pyytää itseään kokeneempia neuvonantajiksi on matala ja halu oman osaamisen jakamiseen korkea. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun pk-yritysten kohtaamien haasteiden voittamiseen eivät välttämättä yrityksen oma pitkäkään kokemus ja osaaminen riitä.

Yrityksen ensimmäinen askel on tunnistaa strategiansa toteuttamisen kannalta kriittiset puuttuvat kompetenssit. Tarvittavaa tietotaitoa ei välttämättä löydy lähipiiristä. On tärkeää etsiä osaamista laajasti, maantieteeseen ja etäisyyksiin turhaan tuijottamatta.

Alkuun pääsee juridisesti kevyellä mallilla, kun kyseessä on neuvonantajasuhde. Jos yhteistyö sujuu ja molemmin puolin on kiinnostusta tiivistää yhteistyötä, kannattaa miettiä hallitusjäsenyyden kaltaisia sitovampia ratkaisuja.

Suomalaisten osaaminen ja koulutustaso ovat edelleen huippuluokkaa. Lisäksi yhä useammalla on kansainvälistä tai muuta yrityksen uusiutuminen kannalta merkittävää yrittäjä- tai työkokemusta. Suomella  –  jos jollain maalla  –  on mahdollisuus tehdä nimenomaan osaamisesta suomalaisten pk-yritysten vahvuus ja kilpailuedun lähde.

Kirjoitus on julkaistu Talouselämän Tebatti-palstalla 21.8.2015. Kirjoittajista Jari Huovinen toimii asiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa. Tuomo Virkkunen on yrityksiä ja potentiaalisia neuvonantajia yhdistävän verkkopalvelu Boardion toimitusjohtaja.

 

 

Kommentit 3

3 vastausta artikkeliin Jari Huovinen bloggaa: Itsekseen sinnittelevien kulttuuri
  1. hmm sanoo:

    Mielenkiintoista että EK puhuu pk-yritysten suulla, vaikkei edes edusta näitä.

    • Jari Huovinen sanoo:

      Kiitokset kommentista. EK:n jäsenistä 96 prosenttia on pk-yrityksiä. Lisäksi EK:ssa toimii Yrittäjävaltuuskunta, johon kuuluu 100 yrittäjää eri puolilta Suomea ja eri toimialoilta. Valtuuskunnan tehtävänä on seurata pk-yritysten toimintaedellytysten kehittymistä sekä tehdä ehdotuksia keskusliiton hallitukselle ja työvaliokunnalle. Lisäksi Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja on myös EK:n hallituksen varapuheenjohtaja.

      t. Jari Huovinen, EK

  2. Kari Ylönen sanoo:

    Minusta Tekes tekee hyvää työtä siinä, että se järjestää kohtaamisia yrittäjien ja neuvonantajien (=myynti ja markkinointi osaajien) välillä päätehtävänsä ohella. Olen sitä mieltä, että näistä kohtaamisista syntyy positiivista pöhinää, joka voi johtaa hedelmälliseen yhteistyöhön eli loistavan teknisen ratkaisun kaupallistamiseen ammattimaisesti kansainvälisillä markkinoilla.

    Asenne lienee kuitenkin se, että näitä konsultteja kohtaan tunnetaan epäluuloa ja huonoista kokemuksista puhutaan pitkään. Sitten meillä on nämä harmaat pantterit, joilla on tietotaitoa ja haluavat pro bono-periaatteella auttaa yrittäjiä.

    Jari, joka tapauksessa Jari. Pidin artikkelistasi ja sen positiivisesta ja tulevaisuuteen suuntautuneesta otteesta. Koska talous on psykologiaa, niin artikkelisi on hyvä lähtölaukaus sille, ettei aina jankata kaiken olevan päin mäntyä ja tulevaisuus on musta. Me osaamme ja me pystymme.

Kommentoi