Blogissa: Yritysten osuus ratkaiseva kehitysyhteistyössä

Finnfundin toimintamahdollisuuksia on perusteltua vahvistaa, jotta hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan ja kohdemaiden odotuksiin kyetään vastaamaan, kirjoittaa EK:n kauppa- ja kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen Helsingin Sanomien yleisönosastolla 26.8.

Satu Vasamo-Koskinen
Satu Vasamo-Koskinen

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on herättänyt myös Helsingin Sanomien sivuilla keskustelua Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta ja keinoista. Puheenvuoroissa on osin haluttu asettaa vastakkain kansalaisjärjestöjen ja yritysten kautta kanavoitava julkinen rahoitus. Vastakkainasettelu on kuitenkin tarpeetonta.

Hallitusohjelmassa painotetaan tarvetta ratkaista globaaleja ilmasto-, energia- ja infrastruktuurihaasteita kehityspolitiikan keinoin. Lisäksi korostetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Juuri näihin odotuksiin kestävää liiketoimintaa harjoittavat suomalaisyritykset pystyvät vastaamaan.

Yritysten merkitystä korostavat myös kehitysmaiden päättäjät. Heidän mukaansa apu on hyvä, mutta kauppa ja investoinnit parempia.
Kehitysmaissa 90 % työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille. Talouskasvu, yritysten tekemät investoinnit ja työpaikkojen luominen ovat kestävä tapa vähentää köyhyyttä.

Finnfundin toimintamahdollisuuksia on perusteltua vahvistaa, jotta hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan ja kohdemaiden odotuksiin kyetään vastaamaan. Finnfundin kautta kehitysyhteistyörahoitus kyetään kanavoimaan juuri sellaisiin yrityshankkeisiin, jotka auttavat tehokkaasti parantamaan kohdemaan elinoloja. Sadat tuhannet kehitysmaiden perheet ovat saaneet lapsilleen laadukkaita lääkkeitä, kotiinsa sähköä tai yritykselleen pienlainoja, kun Finnfund on ollut mukana rahoittamassa hankkeita.

Finnfund edellyttää rahoittamiltaan yrityksiltä, että ne täyttävät yritysvastuun korkeat standardit. Yritykset ovat tiukassa seurannassa niin investointipäätöstä tehtäessä kuin myöhemmin hankkeen edetessä. Finnfund seuraa myös sijoituskohteidensa maksamia veroja.

Perustamisestaan (v. 1980) lähtien Finnfundiin on sijoitettu vain vajaa prosentti kehitysyhteistyövaroista, yhteensä noin 150 miljoonaa euroa. Finnfundin kautta suomalaisen veronmaksajan raha ei kuitenkaan ”kulu”, vaan onnistuneen sijoitustoiminnan ansiosta se kiertää kestävästi hankkeesta toiseen. Toimintansa aikana Finnfund onkin kyennyt tekemään sijoituspäätöksiä peräti lähes 2 miljardin euron arvosta.

Vahvaa suomalaista osaamista löytyy myös kansalaisjärjestöistä sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksista. Kehitysmaahankkeiden toteutus eri osapuolten yhteistyönä on maailmalla yleistyvä tulevaisuuden toimintatapa. Parhaimmillaan hallituksen lisäpanostus yritysten kehitysmaahankkeisiin vahvistaa näitä yhteistyömahdollisuuksia.

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.8.2015.

Kommentit

Kommentoi