Lokakuu ratkaisee Pariisin ilmastokokouksen tuloksellisuuden

Bonnin viime viikon ilmastoneuvotteluissa saavutettiin lähentymistä monissa asioissa, mutta paljon painetta jäi vielä lokakuun viimeiselle neuvottelukokoukselle ennen Pariisin ilmastokokousta.

Bonnin ilmastokokouksen päätteeksi osallistujamaat antoivat ilmastokokouksen puheenjohtajille valtuudet laatia uusi sopimusteksti. Se on määrä julkaista lokakuun ensimmäisellä viikolla ja käsitellä 19.–23.10. viimeisessä, Pariisin ilmastokokousta pohjustavassa neuvottelukokouksessa, joka sekin pidetään Bonnissa.

– Olisi tärkeää, että uusi sopimusteksti sisältäisi vähemmän vaihtoehtoisia kirjauksia ja näin selkiyttäisi neuvotteluita. Tämä parantaisi mahdollisuuksia aikaansaada Pariisissa kunnianhimoinen, kaikkia maita koskeva ilmastosopimus, arvioi EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

60 maata ja 60 % päästöistä mukana

EU:ssa on pidetty kansainvälisen ilmastosopimuksen kriteerinä sitä, että Pariisin päästösitoumukset kattaisivat 80 % maailman päästöistä. Nyt noin 60 maata on antanut Pariisia varten päästövähennyslupauksensa kattaen yli 60 % globaalipäästöistä. Kaikki G20-maat eivät siis vielä ole mukana, sillä niiden päästöt kattavat 75 % päästöistä.

– Riittävä kattavuus voidaan hyvinkin saavuttaa Pariisiin mennessä, mutta päästövähennysten kunnianhimon ei arvioida vielä riittävän alle kahden asteen lämpötilan nousussa pysymisessä. EU:n 40 prosentin päästövähennys (vertailuvuosi 1990) edustaa kaikista tiukimpia tavoitteita, joten muiden suurten päästömaiden olisi vielä kiristettävä lupauksiaan, Ohlström huomauttaa.

Kehitysmaiden ilmastorahoituksessa avoimia kysymyksiä

Erityisesti kehitysmaille myönnettävässä ilmastorahoituksessa eri neuvotteluosapuolten näkemykset ovat vielä kaukana toisistaan. Tämä voi olla hankalimpia neuvottelukysymyksiä, joista sopiminen jää Pariisissa viimeiseen tippaan, Ohlström arvioi.

Suurimmat ilmastorahoittajat neuvottelivat viikonloppuna Pariisissa ja sopivat muun muassa siitä, miten yksityisen sektorin osuus lasketaan mukaan ilmastorahoituksen 100 miljardin dollarin kokonaisuuteen. Kehitysmaat puolestaan toivovat koko rahoitussumman tulevan suoraan maksavien valtioiden budjettirahoituksena.

EK seuraa etenemistä kohti Pariisin kokousta omilla teemasivuillaan.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi