Ahtaassakin paikassa tehtävä kasvua tukevia päätöksiä

Hallitus kokoontuu kuluvalla viikolla budjettiriiheen ja julkaisee torstaina ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi. Tänä vuonna urakan vaikeusaste on noussut harvinaisen korkealle.

Jo hallitusohjelmassa tehtiin isoja ja kipeitä päätöksiä ensi vuodelle, mutta talousnäkymien heikentyminen on repäissyt keväisiin suunnitelmiin ammottavan aukon.

Hallitusohjelmaa tehtäessä ajateltiin talouskasvun viriävän hienoisesti jo kuluvana vuonna, mutta talouskäyrien vaakalento on aina vain jatkunut.

Suhdannekyselyissä ja tilastoluvuissa välillä nähdyt valonpilkahdukset ovat olleet himmeitä ja haihtuneet valitettavan nopeasti.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen BKT ei kasvanut lainkaan, ja uusimmat talousennusteet koko vuodelle on vedetty nollan pintaan tai jopa pakkaselle. Myös ensi vuoden lukemat jäisivät hyvin vaatimattomiksi, korkeintaan prosentin suuruusluokkaan. Kasvun haihtuminen tarkoittaa useampia satoja miljoonia lisää kiinni kurottavaa Suomen valtiontalouteen.

Silti varmaan melko harva odottaa tämänkertaisesta budjettiriihestä jättiyllätyksiä. Hallitusohjelma kertoo moniin asioihin selvän suunnan, ja valtiovarainministeriön pari viikkoa sitten julkistama luonnos talousarvioksi antoi jo esimakua tulevasta.

Lämpö nousee budjettiriihessä

Talouskuvan harmaantuminen nostaa kuitenkin budjettiriihen lämpöä. Jo aiemmin linjatut säästöpäätökset tulisi pystyä viemään ripeästi lainsäädäntöön, eikä yritysten ja kuluttajien haurasta luottamusta saisi horjuttaa ikävillä yllätyksillä.

Synkistä talousluvuista lamaantumisen sijaan olisi jaksettava katsoa eteenpäin. Tiukkojen ja monia kipeästi koskettavien säästöjen lisäksi ensi vuoden budjetilla pitäisi pystyä samalla rakentamaan Suomen tulevaisuutta.

Ahtaassakin paikassa hallituksen pitäisi pystyä tekemään päätöksiä, jotka tukevat kasvun käynnistymistä ja auttavat sen ohessa kroonistuneen budjettialijäämän tasapainottamista. Talouden heikkous korostaa tarvetta kilpailukykyä vahvistaville ja tulevien vuosien kasvumahdollisuuksia parantaville ratkaisuille.

Vaikka pelivara on kaiken kaikkiaan minimaalinen, kaikki keinot pitäisi käyttää esimerkiksi innovaatiotoimintaan suunniteltujen leikkausten perumiseksi. Tulevien vuosien kuormasta ei olisi laihoina aikoina kerta kaikkiaan varaa syödä.

Toivottavasti hallitukselta kuultaisiin myös erilaisista kasvua tukevista lakimuutoksista. Lupamenettelyjen sujuvoittaminen, ylipäänsä kansalaisten ja elinkeinoelämän sääntelyn yksinkertaistaminen sekä erilaisten kokeilevien toimintatapojen käyttöönotto ovat vain muutamia esimerkkejä kasvupanostuksista, joiden hintalappu on huokea tai jopa negatiivinen.

Tällaisilla lainsäädäntömuutoksilla ei välttämättä käännetä talouden suuntaa hetkessä, mutta ne voisivat antaa kipeästi tarvittavaa vahvistusta suomalaisyritysten ja kuluttajien tulevaisuudenuskoon.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi