EK tietää, mihin palkkaasi voi verrata

Jos työskentelet yksityisen yrityksen palveluksessa, kuulut todennäköisesti EK:n palkkatilastoinnin piiriin. Vuosikymmenten taakse ulottuva palkkatilastointi on työnantajajärjestölle kruununjalokivi, johon luottavat myös palkansaajat, Tilastokeskus ja Eurostat.

Tänäänkin, Maailman tilastopäivänä, Palacen talon 8. kerroksessa työskentelee tilastopäällikkö Mikko Mankin johtama kahdeksan asiantuntijan tiimi, jonka vastuulla on palkkatilastotuotanto EK:ssa.

Työllä on kunniakkaat perinteet, sillä työnantajajärjestöt alkoivat tilastoida yksityisen sektorin palkkoja tiettävästi jo 1900-luvun alkuvuosina.

Asiantuntija Sirkka Kauppinen ja tilastopäällikkö Mikko Mankki keskustelemassa palkkatilaston ammattinimikkeistä.

Palkkatilastoilla on edelleen suuri merkitys, sillä ne antavat vankan tietoperustan suomalaiselle työmarkkinajärjestelmälle. Kun Suomessa neuvotellaan palkoista, asioita peilataan aina yksilöaineistoilla tehtyihin laskelmiin.

Myös palkansaajien keskusjärjestöt SAK ja STTK sekä YTN luottavat EK:n lukuihin ja hyödyntävät niitä päätöksenteossaan. Sopimusten perusteella Tilastokeskus vie EK:n palkkatilastot osaksi Suomen virallista tilastoa ja Eurostat osaksi EU:n palkkarakennetilastoa.

EK tekee tilastoyhteistyötä myös joidenkin tutkimuslaitosten kanssa.

Faktaa sopimusten tueksi

EK laatii palkkatilastoja ensisijaisesti työnantajaliittojen tarpeisiin. Tietoa palkkojen kehityksestä, tasosta ja rakenteesta tarvitaan työmarkkinaedunvalvonnassa ja erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa.

Tilastot tulevat avuksi, kun arvioidaan vaikkapa palkankorotusten kustannusvaikutuksia eri aloilla.

Palkkatilastot perustuvat tietoihin, joita yritykset antavat EK:lle palkkahallinnon järjestelmistään. Tietoja kysytään vuosittain kahdella isolla tiedustelulla.

Kuukausipalkkatilastoon kerätään tiedot syyskuulta noin puolesta miljoonasta toimihenkilöstä ja työntekijästä, tuntipalkkatilastoon puolestaan neljänneltä vuosineljännekseltä noin 200 000 työntekijästä teollisuudessa, rakentamisessa ja eräillä muilla aloilla.

Isojen tiedustelujen lisäksi EK tuottaa suppeampia palkkatilastoja sellaisilta aloilta, joiden tiedot on perusteltua kerätä muuna ajankohtana.

– Esimerkiksi hiihtokeskuksilta on fiksua kysyä palkoista kevättalvella, huvipuistoilta ja golf-yrityksiltä kesällä, Mikko Mankki valaisee.

Kaikkiaan EK kerää vuositasolla tiedot noin 800 000 henkilön palkoista. EK:n tilastoasiantuntijat hoitavat tietosisältöjen määrittämisen ja päivittämisen, tarkastavat tiedot, korjaavat niissä mahdollisesti esiintyvät virheet ja raportoivat lopuksi tulokset.

Tilastoinnin skaala on laaja, koska neuvoteltavia työehtosopimuksia ja sopimusaloja on EK:n työnantajaliittoyhteisössä lähes 300. Työehtosopimukset määrittävät pitkälti, mitä tietoja kyseisen alan palkkatilastosta pitää käydä ilmi.

Vuonna 1949 miespuolisen konttorityöntekijän keskiansio oli 21 441 markkaa.
Vuonna 1949 miespuolisen konttorityöntekijän keskiansio oli 21 441 markkaa kuukaudessa.

Hyötytietoa yrityksille

Palkkatilastointi hyödyttää luonnollisesti myös tiedusteluihin vastaavia yrityksiä.

– Jokaiselle vastaajalle tuotetaan raportti, jossa on yhteenveto yrityksen omista tiedoista sekä vertailutietoja alan muihin yrityksiin. Tätä palvelua jäsenyritykset arvostavat korkealle, Mikko Mankki kehaisee.

Toistaiseksi raportit on lähetetty paperilla, mutta tavoitteena on ottaa lähikuukausina ”digiloikka” ja tarjota tiedot vastaisuudessa suoraan sähköisestä portaalista.

Tietojärjestelmät ovatkin nousseet tärkeään rooliin palkkatilastoinnin onnistumisessa. Järjestelmien ylläpitämiseen ja kehittämiseen on EK:ssa korvamerkitty peräti kaksi asiantuntijaa. Tietojen keruuseen sähköisesti siirryttiin kahdeksisen vuotta sitten.

– Pidämme myös yhteyttä palkkahallinnon ohjelmistoja tarjoaviin yrityksiin ja kerromme, millaisia ominaisuuksia ohjelmiin tarvitaan, jotta tietojen siirtäminen EK:n tilastojärjestelmiin olisi mahdollisimman turvallista ja vaivatonta. Olemme tyytyväisiä, sillä toiveitamme myös kuunnellaan.

Mitä naapurisi tienaa?

Palkkatiedot eivät lakkaa kiinnostamasta suomalaisia. Kun tutkailet seuraavan kerran vaikkapa iltapäivälehden Mitä naapurisi tienaa? -juttua, tausta-aineistona on melko suurella todennäköisyydellä käytetty EK:n kokoamia tilastoja.

– Eri asia sitten on, miten tilastoja on tulkittu, Mikko Mankki heittää…

 

* * * * *

Mikä Maailman tilastopäivä?

YK:n yleiskokouksen julistamaa Maailman tilastopäivää vietetään 20. lokakuuta viiden vuoden välein.
Päivän tavoitteita ovat

  • luotettavan tiedon merkityksen korostaminen arkiajattelussa ja päätöksenteossa,
  • tilastojen tutuksi tekeminen kansalaisille sekä
  • virallisen tilaston näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen

Lue lisää: World Statistics Day 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi