EU päivittää sisämarkkinapolitiikan painopisteitä

Kasvun edellytyksiä Euroopassa voidaan vahvistaa taklaamalla taloudellisesti tärkeimpiä vapaan liikkuvuuden esteitä sisämarkkinoilla. Elinkeinoelämälle uuden sisämarkkinastrategian tavoite sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon parantamisesta on tervetullut.

Euroopan komissio julkaisi tänään varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen ja komissaari Elżbieta Bieńkowskan johdolla valmistellun uuden sisämarkkinastrategian ”Upgrading the Single Market”. Sisämarkkinoilla tarkoitetaan EU- ja ETA-maiden muodostamaa aluetta, jolla ei ole sisäisiä esteitä tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääoman vapaalle liikkuvuudelle.

Ensi arvioiden mukaan uusi strategia osoittaa, että komissio haluaa vaalia sisämarkkinoiden kivijalkoja eli tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta sekä toimivaa kilpailua. Komission paremman sääntelyn tavoitteiden mukaisesti siihen pyritään uuden sääntelyn sijaan etenkin petraamalla sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa.

Elinkeinoelämälle nämä painotukset ovat tervetulleita.

Vaikka etenkin tavaroita koskeva lainsäädäntö on edennyt EU:ssa pitkälle, jäsenmaat soveltavat lainsäädäntöä edelleen puutteellisesti ja lisäävät siihen toisinaan kansallisia vaatimuksia. Se vesittää vapaan liikkuvuuden toteutumista käytännössä.

– Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että komissio suuntaa virkamieskoneistonsa resursseja nimenomaan vapaan liikkuvuuden turvaamiseen, EK:n asiantuntija Niina Harjunheimo muistuttaa.

Esteitä pois vapaalta liikkuvuudelta

Komissio esittää konkreettisia toimia palveluiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden edistämiseksi.

Se haluaa esimerkiksi, että jäsenmaat ilmoittavat komissiolle nykyistä aikaisemmin sellaiset kansalliset säädökset, jotka voivat vaikeuttaa palveluiden vapaata liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen. Se parantaisi komission mahdollisuuksia puuttua ennakolta sisämarkkinoita mahdollisesti pirstaloiviin esteisiin.

Tavaroiden vapaata liikkuvuutta komissio pyrkii edistämään etenkin vahvistamalla ns. vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista käytännössä.

Periaate on ollut sisämarkkinoiden syventämisen keskeisiä kulmakiviä. Sen mukaan yhdessä jäsenmaassa laillisesti valmistettujen ja markkinoitujen tuotteiden pitää lähtökohtaisesti päästä kaikkien jäsenmaiden markkinoille, vaikka tuote ei täysin vastaisikaan niitä kansallisia teknisiä ja laadullisia määräyksiä, joita vaaditaan jäsenmaan omalta tuotannolta.

Komission tavoitteena on myös vahvistaa jäsenmaiden tekemää markkinavalvontaa ja parantaa mahdollisuuksia puuttua immateriaalioikeuksien loukkauksiin.

Lisää tehoa julkisiin hankintoihin

Komissio haluaa parantaa julkisten hankintojen avoimuutta ja tehokkuutta. Tavoitteille on vahvat perustelut: julkisten hankintojen arvo EU:ssa on vuosittain noin 2,3 biljoonaa euroa eli noin 19 prosenttia EU:n BKT:sta. Sillä, miten nämä julkiset varat käytetään, on iso merkitys veronmaksajille, yrityksille ja toimivalle kilpailulle sisämarkkinoilla.

Komissio esimerkiksi kannustaa jäsenmaita parantamaan menettelyjä, joilla yritykset voivat hakea muutosta hankintaviranomaisten hankintasopimuksia koskeviin päätöksiin.

– On tärkeää, että yritys voi saattaa hankintapäätöksen oikeellisuuden tuomioistuimen tarkasteltavaksi. Pelkästään yritysten valitusalttiuteen hankintasääntelyn noudattamisen valvonta ei kuitenkaan saisi nojata. Varsinkaan pienimmillä yrityksillä ei aina ole resursseja tai haluja viedä potentiaalista kauppakumppaniaan oikeuteen, EK:n asiantuntija Jukka Lehtonen sanoo.

Kun puhutaan huomattavien verovarojen käytön kannalta keskeisestä sääntelystä, sen noudattamisen valvonta pitäisi Jukka Lehtosen mielestä antaa jokaisessa jäsenmaassa puolueettoman viranomaisen tehtäväksi. Esimerkiksi Suomessa näin ei valitettavasti vielä ole, vaan kunnat ja valtio valvovat itseään.

Komissio aikoo myös tarkastella ns. jakamistaloutta ja valmistella ohjeistusta, kuinka EU:n nykyinen sääntely soveltuu jakamistalouden liiketoimintamalleihin.

Strategiassa linjattujen toimien sisältö tarkentuu komission jatkovalmistelun aikana.

Sisämarkkinat ovat olleet puutteineenkin suomalaiselle elinkeinoelämälle tärkeät: kotimarkkina-alue on sisämarkkinoiden myötä kasvanut moninkertaiseksi. Suomalaisten yritysten tavaraviennistä yli puolet suuntautuu sisämarkkinoille.

Tutustu komission strategiaan: Upgrading the Single Market: more opportunities for people and business

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi